Turvallisesti takaisin kotiin

Kun ikääntynyt sairastuu äkillisesti tai esimerkiksi leikkauksen vuoksi tarvitsee sairaalan osastohoitoa, usein myös hänen kykynsä toimia; liikkua, syödä, juoda, pukeutua tai huolehtia itsenäisesti hygieniastaan heikkenee.

Vuoteeseen on helppo, mutta vaarallista jäädä. Vuoteessa maatessa kehon lihasmassa häviää lyhyessä ajassa. Ensimmäisen viikon aikana vuodelevossa lihasmassaa voidaan menettää jopa 3–5% päivässä, tämä tarkoittaa noin 20% lihasvoiman heikkenemistä.

– Vuodelevossa syntyy herkästi vahingollinen kierre. Kun ihminen ei liiku, hän ei tunne nälkää, jolloin energiatasot laskevat. Lihasvoiman vähetessä liikkumiskyky heikkenee, ja usein kaatumisenpelko kasvaa. Ikääntynyt ei ehkä halua enää juodakaan, jotta ei tarvitsisi lähteä vessaan, fysioterapeutti Carla Akiola kertoo.

- Vaaka-asento lisää väsymystä, huimausta ja ikääntyneen sekavuutta. Makuuasennossa keuhkot eivät tuuletu kuten pystyasennossa ja liikkeessä, jolloin esimerkiksi keuhkokuumeen riski kasvaa, Lähihoitaja Maime Raagmaa lisää.

Kun potilas tulee osastolle, eri ammattilaisista, kuten lääkäristä, sairaanhoitajasta, lähihoitajasta, fysioterapeutista, toimintaterapeutista koostuva tiimi arvioi hänen kykynsä toimia ja tarpeensa kuntoutukseen.

Jokainen ammattilainen tarkastelee omasta näkökulmastaan, mikä on ollut lähtötilanne arjessa, mikä on henkilön vointi osastolla, ja minkälaista kuntoutusta hän tarvitsee voidakseen palata turvallisesti kotiin.

- Moniammatilliset tiimit työskentelevät sen eteen, että potilas pääsisi nousemaan vuoteesta, voisi lähtisi liikkeelle ja tekisi itse pieniä arjen toimia osastolla niin pian, kun se on rajoitusten suomissa puitteissa, vaikkapa haavan tai kipsin myötä mahdollista. Tärkeää on lisätä potilaan toimintakykyä ja kuntoutumista asteittain, nousujohteisesti. Näin potilas kuntoutuu mahdollisimman hyvin ja kykenee pärjäämään aikaisemmassa asuinympäristössään itsenäisesti, Akiola selittää.

Yllättävän pienet asiat vaikuttavat positiivisesti kuntoutumiseen.

- Verhojen avaus aamuisin auttaa vuorokausirytmissä. Ruokaillessa noustaan istumaan, heti, kun se on mahdollista ja turvallista. Vuoteesta siirrytään edelleen nojatuoliin ja pöydän ääreen ja liikutaan syömään päiväsaliin, Raagmaa kertoo.

Fysioterapeutti arvioi potilaan liikkumiskykyä ja apuvälineiden, esimerkiksi pyörätuolin tai rollaattorin tarvetta.

- Jo vuoteessakin voi tehdä pieniä liikkeitä. Aluksi lähdetään ihan lyhyelle kävelylle. Jos potilaan kotona on portaita, portaissa kulkemista harjoitellaan turvallisesti sairaalassa. Kun kunto kohenee, potilaalla on mahdollisuus osallistua monipuoliseen ryhmätoimintaan, esimerkiksi tuolijumppaan, Akiola kertoo.

Jokaisen potilaan huoneessa on huoneentaulu, johon on tavoitteiden ohella kirjattu ajankohtaiset asiat ja tietoa siitä, kuinka liikkuminen edistyy.  Säännöllisten palaverien lisäksi ammattilaiset jakavat toisilleen päivittäin tietoa potilaan edistymisestä ja tukevat toinen toistensa työtä potilaan kuntoutumisen hyväksi.

Kuntoutumiselle asetetaan tavoitteet yhdessä potilaan kanssa. Tavoitteiden asettamisessa huomioidaan, minkälaiset olosuhteet henkilön kotona ovat. Potilasta tuetaan ja motivoidaan, jotta hän oivaltaa oman tärkeän roolinsa kuntoutumisessa.

- Hoitohenkilöstö rohkaisee potilasta omaan aktiivisuuteen ja tukee kuntoutussuunnitelman mukaista harjoittelua heti osastojakson alussa. Tämä tarkoittaa sitä, että arjen pieniä askareita kannustetaan tekemään oman terveyden sallimissa rajoissa mahdollisimman paljon itse. On tärkeää olla osastojaksollakin mahdollisimman aktiivinen: nousta ylös, kävellä itse vessaan, osallistua pesutilanteisiin, liikkua osastolla, Akiola kertoo.

Osaston tilatkin ovat osa kuntoutumista, niiden on tarkoitus olla houkuttelevia ja kannustaa aktiiviseen toimintaan.

Myös potilaan läheisillä on iso rooli kuntoutumisessa.

- Ylipäätään on tärkeä käydä katsomassa läheistään. Tutut ihmiset tuovat vireyttä. He osaavat myös kertoa, mistä potilas pitää, onko hän iltavirkku vai aamun torkku, ja mitä tapoja hänellä on ollut kotona. Niistä hoitaja tai terapeutti voivat napata tärkeitä vinkkejä kuntoutumiseen, Raagmaa opastaa.

Osastolla Akiola kannustaa läheisiä lähtemään potilaan kanssa yhdessä liikkeelle. Hän myös neuvoo apuvälineiden käytössä.

- Moni saattaa ajatella, että vieraillessa istutaan sängyn vierellä. Päinvastoin. Usein suosittelen, että sairaalan kahviossa saa käydä, uloskin voi lähteä, jos sää sallii.

Kun akuuttisairaus on hoidettu ja potilas on kuntoutunut hyvin, on hän valmis kotiutumaan. Osastolla arvioidaan, tarvitseeko potilas jatkokuntoutusta tai apuvälineitä liikkumisen tueksi kotiutuessaan.

– Tärkeää on varmistaa, että henkilö pärjää kotona turvallisesti ja saa itsenäiseen arkeensa tarvitsemansa välineet, esimerkiksi rollaattorin avukseen, Akiola sanoo.

Palvelutarpeen arvioinnissa tarkastellaan, tarvitseeko henkilö muuta tukea, esimerkiksi kotihoidon palveluita, kotona-asumista tukevia palveluita, tai onko tilanne se, että vanhan kodin sijaan tarvitaan uudenlaista asumista.

- Tärkeää on turvallinen matka kotoa kotiin, Akiola ja Raagmaa sanovat.

Sairaalapalveluiden perusterveydenhuollon kuntoutusosastoja on Espoossa, Lohjalla, Raaseporissa ja Vihdissä. Arviointiosastoja on Espoossa, Hangossa ja Karkkilassa.

Lisätietoja: sairaalapalvelut