Kansainvälinen perheiden tukiverkostojen yhdistys vieraili Espoon perhekeskuksessa
International Association of Family Support Networks (IAFSN) yhdistyksen edustajat vierailivat syyskuussa Espoon keskuksen perhekeskuksessa tutustuakseen perhekeskustoimintaan ja avoimiin kohtaamispaikkoihin Suomessa. Vuonna 2024 perustettu IAFSN on maailmanlaajuinen verkosto, jonka tavoitteena on edistää perheiden hyvinvointia ja jakaa eri maiden kesken hyviä käytäntöjä. Verkoston jäseniin kuuluu muun muassa perheiden tukikeskusten verkostot Australiasta, Kanadasta, Ranskasta, Suomesta, Irlannista ja Ruotsista.
Espoossa vierailivat muun muassa yhdysvaltalainen Andrew Russo, yksi IAFSN:n perustajista, sekä Maria Kruse, joka toimii sekä IAFSN:n että Ruotsin perhekeskusverkoston hallituksen jäsenenä ja Salemissa sijaitsevan perhekeskuksen koordinaattorina. Vierailun aikana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluyksikön johtaja Miia Kivilinko ja perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan koordinaattori Elina Wetterstrand esittelivät perhekeskuksen toimintaa. Palvelupäällikkö Pia Sinkkonen esitteli neuvolan palveluita. Vieraat tutustuivat perhekeskuksen arkeen ja kävivät keskusteluja kävijöiden kanssa monikulttuurisessa kohtaamiskahvilassa, jonka järjesti Espoon Monikulttuuriset Lapset ja Nuoret ry. Tilaisuus tarjosi mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia perheiden tukemisesta, monikulttuurisesta työstä ja yhteisöllisyyden rakentamisesta.
Kulttuurierot ja erilaiset perhekeskusmallit
Russolle tuttuja toimintaympäristöjä ovat Yhdysvaltojen lisäksi Kanada ja Irlanti. Käytännöt voivat vaihdella huomattavasti eri puolilla maailmaa, erityisesti järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Russoa kiinnosti erityisesti perhekeskuksen laaja yhteistyö monien eri toimijoiden kanssa:
– Kun vertaan tätä siihen, miten vastaavat keskukset on järjestetty muissa maissa, malli täällä näyttää erilaiselta. Ajatus siitä, että monet toimijat tulevat yhteen ja tarjoavat palveluja yhdessä, olisi monissa maissa varsin poikkeuksellinen – tyypillisesti yksi toimija saa sopimuksen koko toiminnan tuottamisesta, Russo kuvailee.
– Siellä ajatus on, että samat työntekijät ovat keskuksessa joka päivä ja rakentavat suhteita perheisiin. Teidän mallissanne toimintaa järjestävät tahot ja siihen osallistuvat yhteisöt vaihtelevat.
Kulttuurierot muovaavat vahvasti sitä, millaiseksi vanhemmuus ja yhteisöllisyys eri maissa rakentuvat. Kruse pohti, miten yksilökeskeisyys korostuu Ruotsissa ja miten se vaikuttaa vanhempien välisiin suhteisiin:
– Joskus kasvatuskulttuurit törmäävät, koska Ruotsissa olemme pitkälti yksilökeskeisiä. Tunnemme sanonnan, että “lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä”, mutta tämän päivän Ruotsissa olemme siitä hyvin kaukana, Kruse toteaa.
– Kun kulttuurit kohtaavat, joku voi epäröidä, uskaltaako sanoa jotain toisen lapselle tai vanhemmalle. Onko esimerkiksi sopivaa sanoa lapselle, ettei jotakin saa tehdä?
Kruse nostaa esiin, miten yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välinen jännite haastaa sekä ammattilaisia että perheitä etsimään uusia tapoja tukea lasten kasvua monikulttuurisissa ympäristöissä.
Yhteiskehittäminen on olennainen osa perhekeskuksen toimintaa
Verkostomainen yhteiskehittäminen herätti vierailijoissa innostusta, vaikka he totesivat, että eri toimijoiden kokoaminen aidon kehittämisen äärelle vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä työtä. Wetterstrandin mukaan kohtaamispaikkatoiminnassa yhteiskehittäminen toteutuu muun muassa erillisten suunnittelupäivien kautta, jolloin kävijät, järjestöt ja henkilökunta keskustelevat yhdessä käytännöistä ja rakentavat ohjelmaa perheiden tarpeiden pohjalta:
– Länsi-Uudellamaalla yhteistyö kuntien ja muiden toimijoiden kanssa on toimintamme perusta, Wetterstrand kertoo.
– Ilman yhteisiä ponnisteluja emme pystyisi palvelemaan asiakkaitamme riittävän hyvin.
Vierailu oli itsessään osa yhteiskehittämistä ja laajempaa kansainvälistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa perheiden tukemisen osaamista ja kehittää palveluja vastaamaan erilaisten perheiden tarpeita. Suomalainen perhekeskusmalli ja kohtaamispaikkatoiminta herättivät suurta kiinnostusta kansainvälisten vieraiden keskuudessa, ja kokemusten vaihto koettiin antoisaksi molemmin puolin.
– Tällaiset kansainväliset vierailut ovat tärkeitä perhekeskustoiminnan kehittämiselle. Ne antavat meille mahdollisuuden peilata omia käytäntöjämme siihen, miten samanlaisia asiakasryhmiä palvellaan muualla, ja tuovat uusia näkökulmia. Monella osa-alueella olemme jo pitkällä, mutta kehitettävää on aina, Kivilinko kiteyttää.
- Perhekeskus