Opiskeluhuollon osallistava toimintatapa vahvistaa yhteisöllisyyttä ja rakentaa hyvinvointia
Opiskeluhuolto on olennainen osa koulun arkea ja lasten hyvinvoinnin tukemista. Sen tehtävänä on varmistaa, että jokaisella oppilaalla on turvallinen ja kannustava oppimisympäristö. Opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit sekä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat tekevät tiivistä yhteistyötä opettajien, vanhempien ja oppilaiden kanssa.
Hyvinvointialueemme uusi strategia painottaa ensisijaisten palvelujen lisäämistä, mikä tarkoittaa perustason vahvistamista ja ennaltaehkäisevän tuen tarjoamista lähellä asiakasta. Tavoitteena on, että lievät haasteet ratkaistaan ensisijaisesti opiskeluhuollossa ja siirto raskaampiin palveluihin tapahtuu vasta, kun perustason keinot eivät riitä.
Lapset ja nuoret aktiivisina toimijoina arjessa
Viime vuosina painopiste on siirtynyt entistä enemmän osallistavaan työskentelytapaan. Tämä tarkoittaa, että lapset ja nuoret eivät ole pelkästään palvelujen kohteita, vaan aktiivisia toimijoita. Heidän näkemyksensä ja toiveensa otetaan huomioon niin yksilöllisessä tuessa kuin koko kouluyhteisön kehittämisessä.
Osallistava toimintatapa vahvistaa luottamusta ja madaltaa kynnystä hakea apua. Kun oppilaat näkevät opiskeluhuollon työntekijät arjessa ja tietävät, että heidän mielipiteensä on tärkeä, syntyy avoimempi ja turvallisempi ilmapiiri. Koulun arjessa pyritään varmistamaan, että myös hiljaisimmat oppilaat tulevat kuulluiksi.
Hyvinvointialueemme opiskeluhuollon psykologi Kaisa Viitala, kuraattori Noora Seppä sekä terveydenhoitaja Heli Veikkola tekevät päivittäin työtä lasten ja nuorten kanssa Espoossa. Työhön sisältyy tapaamisia lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa sekä tiivistä verkostoyhteistyötä ammattilaisten kesken. Lasten ja nuorten kuuleminen ja osallistaminen on heidän perustyönsä ytimessä.
- Esittäydymme kaikille oppilaille heti lukuvuoden alussa, jotta olemme näkyvillä ja helposti lähestyttäviä, Viitala kertoo.
Miten osallisuus toteutuu käytännössä
Osallisuus on arjen tekoja ja kuulemista, sekä suunnitelmallista toimintaa. Yhteisöllinen hyvinvointiryhmä (YHR) kiertää luokkia säännöllisesti ja toteuttaa ilmapiirikyselyitä, joissa oppilaat pääsevät kertomaan toiveitaan ja kehitysehdotuksiaan. Yhteisöllinen hyvinvointiryhmä on monialainen tiimi, joka vastaa kouluyhteisön hyvinvoinnin suunnittelusta, arvioinnista ja kehittämisestä. Ryhmään kuuluu opettajien, opiskeluhuollon palvelujen, huoltajien sekä opiskelijoiden edustus.
- Oppilaille on tehty kyselyitä, joita mennään kuulemaan luokkiin – esimerkiksi luokkailmapiiriin tai sääntöihin liittyen. Luokkakierroksilla pysähdymme ilmiöihin, jotka nousevat oppilaiden keskusteluista. Näin heidän äänensä kuuluu aidosti, Viitala kertoo
- Oppilaat voivat itse pyytää keskusteluhetkiä ja heillä on aina oikeus varata aikaa vastaanotolle.
Oppilaille järjestetään koulun arjen oheen matalan kynnyksen kohtaamisia. Oppilaat voivat varata ajan opiskeluhuollon työntekijälle tai tulla avovastaanotoille ilman asiasta sopimista vanhempien kanssa. Kouluterveydenhoitajan juttusille tullaankin niin isommissa, kuin pienemmissäkin asioissa.
- Meillä on avovastaanottoja, joihin oppilaat voivat tulla juttelemaan mistä tahansa asiasta. He tulevat yksin tai porukalla, ja tarvittaessa sovitaan erillinen aika, Veikkola kuvaa.
- Oma näkyvyys luokissa ja avoimet ovet lisäävät lasten ja nuorten luottamusta – kun kasvot ovat tutut, on helpompi tulla terveydenhoitajan luo.
Opiskeluhuollon kuraattori järjestää kaveri- ja tunnetaitokerhoja, joissa oppilaat vaikuttavat sisältöön ja oppivat yhdessä toimimisen taitoja. Oppilaiden toiveet ja ideat otetaan huomioon myös kerhojen ja ryhmien sisällöissä.
- Kerhoissa ja ryhmissä lähdetään lasten ja nuorten tarpeista ja luodaan säännöt yhdessä. Kerhot tarjoavat turvallisen ympäristön, jossa harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä sekä opitaan rakentavia tapoja ratkaista ristiriitoja. Kun kaveri- ja tunnetaitoja kehitetään jo varhaisessa vaiheessa, se ehkäisee kiusaamista ja tukee koko kouluyhteisön myönteistä ilmapiiriä, kertoo Seppä.
Vapaaehtoisuus ja luottamus palvelun kulmakiviä
Opiskeluhuollon palvelut ovat vapaaehtoisia ja perustuvat luottamukseen. Tavoitteena on tukea oppilasta kokonaisvaltaisesti – niin oppimisessa, sosiaalisissa suhteissa kuin mielenterveyden edistämisessä. Yhteistyö opettajien ja vanhempien kanssa on tiivistä, mutta lapsen omia ajatuksia ja ääntä myös kuullaan.
Opiskeluhuollon ammattilaiset korostavat, että lasten ja nuorten osallisuus ei ole vain yksittäisiä tekoja, vaan jatkuvaa yhteistyötä ja kuuntelemista.
- Tärkeintä on, että joku meistä ottaa kopin ja tekee työtä lapsen hyväksi – joustavasti ja lapsen tilanteesta lähtien.
- Perhekeskus