Opiskeluhuollon psykologipalveluiden saatavuus on parantunut – kehitystyö kohti sujuvampia ja vaikuttavampia palveluja jatkuu
Opiskeluhuollon psykologipalveluiden saatavuus on parantunut merkittävästi psykologien määrän lisäämisen ja keskitetyn palvelun kehittämisen myötä. Palveluja kehitetään jatkuvasti entistä vaikuttavammiksi ja sujuvammiksi kohdentamalla psykologin osaamista oikein.
Psykologien määrän kasvu ja keskitetyt palvelut parantavat opiskeluhuollon psykologipalveluiden saatavuutta
Hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa tammikuussa 2023 vakituisten opiskeluhuollon psykologien määrä oli 67 ja iso määrä oppilaitoksia oli ilman psykologipalveluita. Hyvinvointialueella opiskeluhuollon psykologien rekrytointiin ja pitovoimaan on panostettu, ja vakituisten psykologien määrä on kasvanut 40:llä. Hyvinvointialueen psykologiresurssi vastaa tällä hetkellä oppilas- ja opiskelijahuoltolain(ulkoinen linkki) mukaista mitoitusta (enintään 780 opiskelijaa/psykologi).
Hyvästä psykologiresurssista huolimatta oppilaitos saattaa jäädä väliaikaisesti ilman omaa nimettyä psykologia muun muassa psykologivaihdosten ja sairastumisten vuoksi. Keskitetyllä psykologipalvelulla varmistetaan palvelu näissä tilanteissa. Lisäksi palvelu tukee oppilaitoksen psykologia ruuhkatilanteissa.
Keskitetty palvelu tarjoaa henkilökohtaisia keskusteluja opiskelijoille, huoltajan neuvontaa, oppilaitosten henkilökunnan konsultaatiota, opiskelijan tilanteen arviointeja, psykologin tutkimuksia sekä terapiatakuun mukaista interventiota. Palvelua saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä etänä että lähipalveluna. Yhteyden keskitettyyn psykologipalveluun saa puhelimitse, ja puheluista kerätään palautetta tekstiviestikyselyllä
Psykologipalveluiden vaikuttavuus ja kohdentaminen opiskeluhuollossa
Opiskeluhuollon psykologipalveluja kehitetään jatkuvasti entistä vaikuttavammiksi ja sujuvammiksi. Psykologin laajan työnkuvan vuoksi on tärkeää kohdentaa osaaminen sitä eniten tarvitseville, niin yhteisö- kuin yksilötyössäkin. Psykologin rooli korostuu oppimisen, kehityksen ja mielenterveyden haasteiden varhaisessa tunnistamisessa, mikä auttaa erottamaan luonnolliset kehityksen solmut tukea vaativasta oireilusta.
Terapiatakuun myötä opiskeluhuollon psykologien vastuu lievien mielenterveyden oireiden hoidosta on kasvanut. Käytössä ovat lyhytinterventiot, joilla on vahvin tutkimusnäyttö mielialaoireiden hoidossa (KKT- ja HOT-menetelmät). Hoito suunnitellaan yhdessä opiskelijan kanssa, jolloin opiskelija sitoutuu muutokseen. Tapaamiset voidaan järjestää joustavasti koulupäivän aikana siten, että opinnot eivät häiriinny.
Yhteisöllisessä työssä vaikuttavuus syntyy tunnistamalla laajempia ilmiöitä hyvinvointitiedon ja arjen havaintojen avulla ja suuntaamalla psykologin tuki tarvelähtöisesti osaksi toimintakulttuuria, arkea ja jokapäiväisiä kohtaamisia. Psykologi tarjoaa osaamistaan esim. kehityspsykologiasta, mielen hyvinvoinnista, käyttäytymisen tuesta tai stressin säätelykeinoista opiskeluhuoltoryhmän ja henkilökunnan käyttöön ja ryhmätason interventioiden suunnitteluun.
Lisätietoja tarvittaessa:
Jonna Kari, psykologiyksikön päällikkö, jonna.kari@luvn.fi
- Perhekeskus