Tuore tutkimus vahvistaa perheiden varhaista tukemista suun terveydenhuollossa
Hyvinvointialueemme suun terveydenhuollon palvelulinjajohtaja Arja Liinavuori ja johtava ylihammaslääkäri Risto Virtanen ovat tutkineet vanhemman hammashoitopelon yhteyttä 1-4-vuotiaiden lasten suunhoitoon ja hampaidenharjaukseen.
Tutkimustulokset auttavat meitä kehittämään suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevää työtä perheiden tarpeita vastaavaksi.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhemman hammashoitopelon yhteyttä pienten lasten ja vanhempien hampaiden harjaukseen varhaislapsuudessa. Tutkimus on osa laajaa kotimaista FinnBrain ‑tutkimuskokonaisuutta, jossa seurataan lasten ja perheiden hyvinvointia pitkällä aikavälillä.
Vanhemman pelko näkyy omassa suunhoidossa
Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että hammashoitopelko liittyi erityisesti vanhemman omaan suunhoitoon.
- Selkein löydös oli se, että hammashoitopelolla oli yhteys äidin omaan hampaiden harjaukseen. Isillä tätä yhteyttä ei samalla tavalla löytynyt, Liinavuori kertoo.
Pienten lasten hampaiden harjauksessa ei sen sijaan havaittu selvää eroa sen mukaan, pelkäsikö vanhempi hammashoitoa vai ei. Tämä kertoo siitä, että vanhemmat huolehtivat pienen lapsen suunhoidosta usein omasta hammashoitopelostaan huolimatta.
Vanhemman esimerkki vaikuttaa pitkälle
Vaikka suoraa yhteyttä vanhemman hammashoitopelon ja pienen lapsen hampaiden harjauksen välillä ei havaittu, vanhemman merkitys esimerkkinä on suuri kaikissa arkitoiminnoissa. Myös suunhoitotottumukset opitaan varhain, ja ne jatkuvat usein pitkälle aikuisuuteen.
- Hyvät suunhoitotottumukset varhaislapsuudessa auttavat ehkäisemään suun sairauksia ja vähentävät hoidon tarvetta myöhemmin, Virtanen toteaa.
FinnBrain‑tutkimuskokonaisuuden vahvuus on pitkä seuranta. Sen avulla voidaan jatkossa tarkastella, miten varhaiset tottumukset ja vanhempien kokemukset näkyvät lasten suun terveydessä myös myöhemmissä ikävaiheissa.
Tutkimustieto tukee palvelujen kehittämistä
Tutkimus antaa suun terveydenhuollon palveluille arvokasta tietoa siitä, mihin tukea kannattaa kohdentaa. Vanhemman hammashoitopelon tunnistaminen ja myötätuntoinen kohtaaminen voivat vahvistaa koko perheen suunhoitoa.
- Kun vanhempaa tuetaan hammashoitopelossa, voidaan samalla edistää ennaltaehkäisyä ja vähentää tulevaa hoidon tarvetta, Liinavuori sanoo.
Tutkimustuloksista saadaan tukea erityisesti odottavien ja pienten lasten perheiden kohtaamiseen. Sen kautta voidaan vaikuttaa suun terveyteen jo varhaisessa vaiheessa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen neuvolat ja hammashoitolat tukevat perheitä yhdessä
Hyvinvointialueellamme kohtaamme lapsiperheitä neuvolassa ja suun terveydenhuollossa varhain ja ennaltaehkäisevästi, painottaen neuvontaa, keskustelua ja perheiden yksilöllistä tukemista.
Ensimmäiset hammashoidon käynnit keskittyvät neuvontaan ja myönteisen hoitosuhteen rakentamiseen. Kohtaamisissa huomioimme myös vanhempien omat kokemukset ja mahdollisen hammashoitopelon, johon suhtaudumme myötätuntoisesti ja rauhallisesti, jokaisen perheen omaan tahtiin edeten.
Hyvinvointialueellamme kannustamme perheitä luomaan suunhoidosta arjen rutiinin pienin askelin. Hyödynnämme tarvittaessa myös etäpalveluja, kuten videoneuvontaa hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltamiseksi. Varhainen, luottamukseen perustuva tuki auttaa vahvistamaan hyviä suunhoitorutiineja sekä ennaltaehkäisemään hoidon tarvetta.
Lue englanninkielinen tutkimusartikkeli alta: