Vammaispalvelujen palveluopas

Vammaispalvelujen tarve arvioidaan yksilöllisesti ja yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa arviointiin osallistuvat läheiset ja tukiverkosto.

Palvelutarpeen arviointia varten vammaispalvelujen työntekijä tekee käynnin asiakkaan kotona, tai asiakasta tavataan etäyhteydellä, puhelimitse, toimistolla tai muussa sopivassa paikassa.

Arvioon kirjataan asiakkaan taustatiedot, toimintakyky, elämäntilanne sekä suunnitelma myönnettävistä palveluista. Vammaispalvelujen työntekijän kanssa arvioidaan asiakkaan tilanne ja siihen parhaiten sopiva palvelukokonaisuus. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä annetaan tarvittaessa käytännön neuvoja arjen tilanteisiin ja ohjausta vammaisten palveluihin liittyen.

Ensisijaisesti tuen tarpeisiin vastaavat aina peruspalvelut, kuten hyvinvointialueen järjestämä perhesosiaalityö, aikuissosiaalityö, ikäihmisten sosiaalipalvelut (esim. kotihoito) ja perusterveydenhuolto sekä asuinkunnan järjestämä varhaiskasvatus ja koulu. Vammaispalveluja myönnetään, kun palvelun tarpeeseen ei voida vastata peruspalveluilla. 

Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jonka vamma tai sairaus aiheuttaa erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisesta elämästä, ja nämä vaikeudet ovat pitkäaikaisia (Vammaispalvelulaki 2 §). Vammaisuus arvioidaan yksilöllisesti. Vaikeavammaisuutta arvioidaan aina erikseen suhteessa haettavaan palveluun.

Haettavan palvelun tulee olla välttämätön vammaisen henkilön suoriutumiseksi. Jokaisen palvelun välttämättömyys arvioidaan erikseen.

Vammaispalveluja voivat saada kaikenikäiset. Avun tarpeen tulee kuitenkin liittyä pääasiassa vammaan tai sairauteen, ei ikääntymiseen. Kun avun tarve johtuu ikääntymisen aiheuttamasta toimintakyvyn heikkenemisestä, palvelujen järjestämisestä vastaa vanhuspalvelut. 

Vammaispalvelulain mukaisten tukitoimien tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Vammaisten henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien lähtökohtana on, että ne tukevat henkilön omatoimista suoriutumista ja mahdollisuutta elää oman näköistä elämää. 

Kun lapsella on syntyessään tai myöhemmässä vaiheessa ilmenevä vamma tai sairaus, tarvitaan hoivaa ja tukea lapselle, mutta myös tukea muun perheen jaksamiseen.  Apua kotiin on mahdollista saada perheen tarpeiden mukaan lasten hyvinvointipalveluista sekä vammaispalveluista.

Valmennuksen avulla vahvistetaan vammaisen henkilön taitoja, joita tarvitaan itsenäisessä elämässä. Valmennus auttaa myös, kun elämässä tapahtuu isoja muutoksia. Valmennus on aina tavoitteellista ja määräaikaista. Se voi olla esimerkiksi kommunikaatio-opetusta, sopeutumisvalmennusta ja liikkumistaidon ohjausta. Näitä palveluja on esitelty oppaassa sen mukaan, mihin ikäkauteen ne tyypillisesti liittyvät.

Kommunikaatio-opetuksessa asiakasta ja lähipiiriä opetetaan kommunikoimaan menetelmillä, jotka tukevat tai korvaavat puhetta. Siinä voidaan esimerkiksi harjoitella viittomakieltä, kuvakansion tai muiden vaihtoehtoisten kommunikointivälineiden käyttöä. Opetusta voidaan järjestää kotona perheopetuksessa, ryhmässä tai etäopetuksena.

Kommunikaatio-opetuksen tavoitteena on, että vammaisella henkilöllä ja hänen lähipiirillään on yhteinen kieli ja kommunikointikeino.

Kommunikaatio-opetus täydentää puheterapiaa, ei korvaa sitä. Se ei korvaa myöskään lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvaa kommunikoinnin apuvälinearviointia.

Kommunikaatio-opetusta haetaan vammaispalveluista. Kommunikaatio-opetus myönnetään aina määräaikaisena jaksona.

Vammaisen lapsen kyydit päiväkotiin järjestää tarvittaessa varhaiskasvatus, ja kyydit kouluun järjestää perusopetus.

Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua vapaa-aikaan järjestetään lapselle, joka ikänsä puolesta voisi kulkea yksin julkisilla joukkoliikennevälineillä, mutta ei siihen vammansa tai tarvitsemiensa apuvälineiden vuoksi kykene.

Aamu- ja iltapäivähoito sekä loma-ajan hoito ovat lyhytaikaisen huolenpidon toteuttamisen muotoja.

Kunta järjestää iltapäivätoimintaa kehitysvammaisille koululaisille kohtuullisin mukautuksin. Vammaispalvelut järjestää iltapäivähoitoa niille kehitysvammaisille tai vaikeasti autistisille koululaisille, jotka tarvitsevat vammastaan johtuvan tuen tarpeen vuoksi välttämättä jatkuvaa yksilöllistä apua, hoitoa tai tukea päivittäisissä toimissa ja/tai valvontaa eikä heidän tuen tarpeensa tule katetuksi kohtuullisilla mukautuksilla kunnan järjestämässä iltapäivätoiminnassa. Palvelua järjestetään, mikäli vanhemmat eivät kykene järjestämään hoitoa ja huolenpitoa muulla tavoin työssäkäyntinsä / opiskelunsa mahdollistamiseksi. Hoitopaikat sijaitsevat tarkoitukseen varatuilla kouluilla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen eri kunnissa.

Palvelua haetaan vammaispalveluista sekä perusopetuksesta. Kun päätös on saatu, hoitoon ilmoittaudutaan kunnan perusopetuksen kautta.

Aamupäivä- ja iltapäivähoitoon pitää ilmoittautua jokaisena lukuvuonna uudelleen. Loma-ajan hoitoon ilmoittaudutaan jokaisena lomakautena erikseen.

Koululaisten loma-ajan hoito on tarkoitettu vammaisille lapsille, jotka vammansa vuoksi eivät pysty olemaan yksin kotona. Välttämättömät kuljetukset sisältyvät palveluun.

Lapsen kasvaessa painopiste siirtyy itsenäistymisen tukemiseen. Aikuiselämään kuuluvat itsenäinen asuminen, opiskelu, työnteko ja muu yhteiskuntaan osallistuminen, joita tuetaan eri tavoin.

Tukihenkilötoiminnan avulla tuetaan vammaisen henkilön taitojen kehittymistä, itsenäistymistä ja sosiaalisia suhteita.

Tukihenkilö toimii tuettavan ystävänä ja seurana kotona tai kodin ulkopuolella, esimerkiksi elokuvissa, teatterissa ja asiointikäynneillä. Tukihenkilö ei ole kuitenkaan avustaja.

Tukihenkilönä voi toimia vammaisen henkilön tuttu, vähintään 16-vuotias henkilö, jonka kanssa vammaispalvelut tekee sopimuksen. Tukihenkilö ja tuettava tapaavat 1–5 kertaa kuukaudessa. Tukihenkilö saa tehtävästä palkkion.

Vammaispalvelut myöntää kuljetuspalvelua peruskoulun jälkeiseen opiskelupaikkaan, mikäli nuoren ei ole mahdollista kulkea kouluun itsenäisesti julkisia joukkoliikennevälineitä käyttäen. Opiskelumatkoja tulee hakea vammaispalveluista heti, kun asiakas saa tiedon opiskelupaikasta.

Vammaisille nuorille järjestetään ryhmämuotoista aamu- ja iltapäivähoitoa sekä loma-aikojen hoitoa vanhemman työssä / opinnoissa käynnin mahdollistamiseksi.

Palvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät pysty olemaan yksin kotona ennen opiskelupäivää tai sen jälkeen, eivätkä oppilaitosten loma-aikoina. Aamu- ja iltapäivähoito järjestetään oppilaitoksen tiloissa.

Aamu- ja iltapäivähoitoa sekä hoitoa oppilaitoksen loma-ajoille haetaan vammaispalveluista. Kun päätös on saatu, aamuhoitoon ilmoittaudutaan oppilaitoksen kautta, ja iltapäivähoito koordinoidaan vammaispalvelujen kautta.

Vammaispalvelut järjestää matkat aamu- ja iltapäivähoitoon sekä loma-ajanhoitopaikkaan, jos lapsi/nuori on liikkumisen suhteen vammainen henkilö.

Vammaisille henkilöille järjestetään päiväaikaista toimintaa, jonka tavoitteena on mielekäs arki ryhmässä ja työelämätaitojen oppiminen.

Päiväaikaista toimintaa voidaan järjestää erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi toimintakeskuksissa tai asumisyksikössä, yksityisissä yrityksissä tai vaikka harrastusympäristössä. Toiminta suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä asiakkaan kanssa, ja siihen voi osallistua voinnin ja jaksamisen mukaan.

Päiväaikainen toiminta on tarkoitettu alle 65-vuotiaille vammaisille henkilöille.

Päiväaikaiseen toimintaan ja työllistymistä tukevaan toimintaan sisältyy maksuttomat kuljetukset silloin, kun asiakkaalla on erityisiä vaikeuksia liikkua julkisella joukkoliikenteellä ja hän on liikkumisen suhteen vaikeavammainen. Palvelussa tarjotaan ateria, jonka voi halutessaan ostaa.

Työllistymistä tukeva toiminta on vammaisille henkilöille tarkoitettua, tavallisella työpaikalla tapahtuvaa palkkatyötä tai työhön tutustumista. Palkkatyössä työntekijä ja työnantaja tekevät työsopimuksen, jota työntekijä sitoutuu noudattamaan. Kun vammaisella henkilöllä on työsuhde, työnantaja maksaa työstä kyseisen työpaikan virka- ja työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työhön tutustumisessa ei ole työsopimusta. Työllistymistä tukevassa toiminnassa olevien vammaisten henkilöiden pääasiallinen tulonlähde on eläke.

Molemmissa työllistymistä tukevan toiminnan muodoissa työhönvalmentaja perehdyttää ja tukee työntekijää työssään ja antaa ohjausta myös työnantajalle tarpeen mukaan. Työllistymistä tukeva toiminta sopii henkilölle, joka osaa toimia melko itsenäisesti, suoriutuu annetuista työtehtävistä ja pystyy noudattamaan muita työhön liittyviä asioita, kuten työaikoja. 

Vammaispalvelujen työntekijä auttaa löytämään asiakkaan tarpeita vastaavan keinon liikkua. Ensisijainen tapa vammaisten henkilöiden liikkumisen järjestämiseen on esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne.

Pyörätuolia käyttävät henkilöt eivät tarvitse lippua HSL:n joukkoliikennevälineissä.

Myöskään hänen saattajansa ei tarvitse lippua, jos pyörätuolilla matkustavalla on Oikeus saattajaan -kantakortti. HSL:n verkkosivuilta(ulkoinen linkki) löytyy ohje kortin hakemiseen.

HSL-alueella vakituisesti asuvat sokeat, sotainvalidit ja rintamaveteraanit saavat tietyin ehdoin maksuttoman matkakortin ja seudullisen matkustusoikeuden. Lisätietoa saat HSL:n verkkosivuilla.(ulkoinen linkki)

Lähibussilinjat eli palvelulinjat(ulkoinen linkki) ovat erityisesti liikuntarajoitteisille suunniteltua joukkoliikennettä, jossa kuljettaja voi auttaa matkustajat ja heidän tavaransa kyytiin ja kyydistä pois.

Vammainen henkilö voi saada sosiaalihuoltolain perusteella myös julkisen liikenteen käytön ohjausta ja ohjattua harjoittelua sekä ryhmäkuljetuksia, jotka ovat ensisijaisia suhteessa vammaispalvelulain mukaiseen liikkumisen tukeen. Lisäksi vammainen henkilö voi saada itsenäisen liikkumisen ja julkisella joukkoliikenteellä liikkumisen opetteluun vammaispalvelulain mukaista valmennusta.   

Vammaispalvelut voi myöntää avustusta esimerkiksi auton tai pakettiauton hankintaan silloin, kun vamma tai sairaus aiheuttaa jatkuvan ja päivittäisen tarpeen. Korvausta auton hankkimiseen myönnetään ensisijaisesti vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat autoa jatkuvasti välttämättömään päivittäiseen liikkumiseensa, esimerkiksi työ- tai opiskelumatkoihin tai vammaisen lapsen kuljettamiseen. Myös autoon tehtävät välttämättömät ja kohtuuhintaiset muutostyöt korvataan.

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus eli pysäköintilupa haetaan Traficomista(ulkoinen linkki).

Liikkumista helpottavia välineitä kannattaa tiedustella HUSin Apuvälinekeskuksesta.(ulkoinen linkki)

Vammaisen henkilön käyttöön tulevan auton verosta(ulkoinen linkki) on mahdollista saada invalidivähennys.

HUS vastaa näkövammaisten liikkumisen perustaitojen ohjauksesta välttämättömien lähiympäristön reittien osalta. Lisäksi vammaispalvelut voi myöntää laajempaa liikkumistaidon ohjausta näkövammaisille silmätautien kuntoutuspoliklinikan ammattihenkilön suosituksen perusteella, mikäli elämäntilanteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia, kuten muutto, työpaikan vaihto tai opaskoiran saaminen.  

Liikkumistaidon ohjausta voidaan myöntää myös esimerkiksi aivo- tai kehitysvammaiselle henkilölle reittien tai julkisen liikenteen käytön oppimiseksi.

Liikkumisen tukea voidaan myöntää, jos toimintakyvyn rajoitteet, vamma tai sairaus estävät julkisten joukkoliikennevälineiden käytön ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Liikkumisen tukea myönnettäessä otetaan huomioon esimerkiksi vammaisen henkilön liikkumisen tarve, matkojen pituus ja tarkoitus, matkojen määrä sekä se, missä asuinpaikkakunnan tai alueen asukkaat tavanomaisesti asioivat ja liikkuvat. Arvioinnissa huomioidaan myös kustannusten kohtuullisuus.

Liikkumisen tuen toteuttamistavat

Liikkumisen tukea voidaan myöntää usealla eri toteuttamistavalla tai toteuttamistapojen yhdistelmällä:

• kuljetuspalveluna
• henkilökohtaisella avulla
• saattajan avulla
• antamalla vammaispalvelulain mukaisena taloudellisena tukena henkilön käyttöön auto tai muu hänelle soveltuva kulkuneuvo
• myöntämällä auton tai muun kulkuneuvon hankintaan vammaispalvelulain mukaista taloudellista tukea tai
• muulla soveltuvalla tavalla.

Erityisin perustein asiakkaalle voidaan myöntää oikeus matkustaa saman kuljettajan kyydillä (ns. vakiotaksioikeus).

Vakiotaksioikeus saattaa olla, jos asiakkaalla on

• vaikeita käyttäytymisongelmia
• vaikeita pelkotiloja
• vaikea vammaan tai sairauteen liittyvä kommunikaatio-ongelma, jonka vuoksi hänen on vaikea ilmaista sanallisesti toiveitaan ja hän matkustaa yksin
• muu erityinen peruste.

Oikeus vakiotaksiin muodostuu myös, jos

• asiakkaan ja hänen apuvälineensä yhteispaino on vähintään 550 kg, jolloin tavallinen inva-auton nostimen kantavuus ei riitä
• asiakas käyttää erityisen leveää tai pitkää sähkömopoa (pituus yli 160 cm tai leveys yli 80 cm), jolloin sähkömopo ei mahdu tavalliseen inva-autoon.

Yleiset säännöt ja niiden aiheuttamat rajoitukset eivät ole syy vakiotaksioikeuden myöntämiselle.

Vakiotaksioikeutta haetaan vammaispalveluista vapaamuotoisella hakemuksella.

Yksinmatkustusoikeus

Viranhaltija voi perustellusta syystä tehdä päätöksen yksinmatkustusoikeudesta. Erityisin perustein asiakkaalle voidaan myöntää yksinmatkustusoikeus. Yksinmatkustusoikeus tarkoittaa sitä, että asiakkaan matkoja ei yhdistellä muiden asiakkaiden kanssa. Yksinmatkustusoikeuden tulee perustua sairauden tai vamman aiheuttamaan tarpeeseen. Yksinmatkustusoikeus kirjataan asiakasprofiiliin. 

Yksinmatkustusoikeus voi perustua vammaan tai sairauteen, joka ei mahdollista pitkäaikaista istumista autossa, tai jonka seurauksena asiakkaalla on kommunikoinnin vaikeuksia. Tällaisesta perusteesta tarvitaan terveydenhuollon kirjaus tai lausunto. 

Henkilökohtaista apua voidaan myöntää välttämättömiin arkisiin toimiin, joista henkilö ei vamman tai sairauden vuoksi selviä itsenäisesti. Henkilökohtainen avustaja toimii asiakkaan ”käsinä ja jalkoina” ja auttaa toimissa, jotka asiakas tekisi itse ilman vammaa tai sairautta. Lisäksi henkilökohtaista apua voi saada esimerkiksi työhön ja opiskeluun, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen.

Henkilökohtainen apu ei pääasiallisesti ole hoivaa, hoitoa tai valvontaa. Avuntarpeen tulee johtua pääosin muista kuin tyypillisistä elämänvaiheeseen (esim. ikääntymiseen) liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista.  Ensisijaisesti yli 65-vuotiaiden palveluntarpeeseen vastataan Seniori-infosta myönnettävillä palveluilla.

Palvelu voidaan järjestää kolmella eri tavalla:

1. Asiakas toimii avustajan työnantajana.
2. Asiakas ostaa henkilökohtaista apua palvelusetelillä LUVN:in hyväksymiltä palvelusetelituottajilta.
3. Vammaispalvelut järjestää henkilökohtaisen avun ostopalveluna ja määrittelee palvelun sisällön.

Vammainen henkilö kertoo avustajalleen, miten toivoo itseään avustettavan. Avun tuntimäärä arvioidaan yksilöllisesti palvelutarpeen arviossa. Asiakas vastaa henkilökohtaisen avun käyttämisestä vammaispalvelupäätöksen mukaisesti. Palvelu on asiakkaalle maksuton.

Omaishoidontuki on harkinnanvarainen etuus, jota myönnetään hyvinvointialueen talousarviossa varatun määrärahan puitteissa. Hakijan avun ja hoidon tarvetta arvioidaan ja verrataan kokonaisuutena muihin hakijoihin. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella omaishoidon tuki kohdennetaan vaativampaan hoitoon ja hoivaan.

Omaishoidon tuen myöntäminen edellyttää aina tavanomaisen läheissuhteen ylittävää, henkilökohtaiseen hoivaan ja hoitoon kohdistuvaa ohjausta, tukea ja/tai avustamista (esim. siirtymisissä, liikkumisessa, WC-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa, lääkehoidossa, hoitotoimenpiteissä, kommunikaatiossa). Omaishoidon vaativuutta voivat osaltaan lisätä vaikeat hoitoon reagoimattomat psyykkiset oireet, haastavat käytösoireet, sosiaaliset tai turvallisuuteen liittyvät oireet tai vaikeat aistivammat. Lasten osalta hoidon, huolenpidon ja valvonnan tarvetta verrataan saman ikäisen terveen lapsen tai nuoren tarpeisiin.

Omaishoitaja on vammaisen henkilön läheinen, joka vastaa läheisensä hoidosta.

Päätös omaishoidon tuen myöntämisestä perustuu aina työntekijän kotikäynnillä tekemään arviointiin. Arviointi tehdään yhteistyössä omaishoitajan, hoidettavan ja mahdollisen verkoston kanssa. Siinä huomioidaan muun muassa hoidettavan etu, omaishoitajan voimavarat ja kodin soveltuvuus omaishoitoon.

Omaishoitaja tekee omaishoitosopimuksen hyvinvointialueen kanssa. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluu hoitopalkkio, omaishoitajan vapaat, omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastus sekä muut hoidon turvaamiseksi tarvittavat palvelut.

Omaishoidon tuen palkkion suuruus määritellään hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishoidon tuki on eläkettä kerryttävää, veronalaista tuloa.

Omaishoidontukea haetaan vammaispalveluista alle 65-vuotiaalle henkilölle. Kun hoidettava on yli 65-vuotias, omaishoidontukea haetaan Seniori-infosta. 

Vammaispalvelut myöntää esteettömän asumisen tukea, joka mahdollistaa vammaisen henkilön asumisen kodissaan.

Palvelua haettaessa tulee aina olla ensin yhteydessä toimintaterapeuttiin, joka laatii suosituksen asumista helpottavista ratkaisuista ja muutostöistä. Toimintaterapeutti arvioi myös apuvälineiden tarpeen ja soveltuvuuden. Suosituksen perusteella vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja arvioi palvelutarpeen ja välttämättömät muutostyöt.

Esteettömän asumisen tukena voidaan myöntää asunnon muutostöitä, esimerkiksi ovien leventäminen tai luiskien ja tukikaiteiden rakentaminen. Ehtona on, että liikkuminen tai muut toimet ovat vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi erityisen vaikeita. Asunnon muutostöiden korvaamisessa huomioidaan myös asiakkaan muut mahdolliset palvelut, esimerkiksi kotihoidon ja henkilökohtaisen avun määrä.

Osa laitteista myönnetään asiakkaiden käyttöön lainaksi. Tällöin huoltovastuu kuuluu vammaispalveluille. Tällaisia laitteita voivat olla esimerkiksi porrashissit ja sähköiset ovenavausjärjestelmät. Rampit myönnetään lainaan ja tarpeen päätyttyä siitä tulee ilmoittaa vammaispalveluille, joka järjestää noudon pois.

Vammaispalvelut voi korvata vammaisen asuntoon kiinteästi asennettavien välineiden, esimerkiksi nosto- ja hälytyslaitteiden, kohtuulliset hankintakustannukset.

Muista päivittäisissä toimissa tarvittavista välttämättömistä laitteista voidaan korvata puolet.

Asunnon välineiden ja laitteiden korvaamisessa huomioidaan myös asiakkaan muut mahdolliset palvelut, esimerkiksi kotihoidon ja henkilökohtaisen avun määrä.

Kuulovammaisten hälytinlaitteet myönnetään Espoon osalta suoraan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS). HUS:n kanssa tehty sopimus on voimassa vuoden 2026 loppuun, jonka jälkeen LUVN vastaa palvelukokonaisuudesta. Muiden LUVN:in kuntien alueella asuvien osalta päätös tehdään vammaispalveluissa.

Turvapuhelimella voit hälyttää apua ympäri vuorokauden.

Avun hälyttäminen tapahtuu painamalla nappia, joka on rannekkeessa tai roikkuu kaulassa. Hälytys ohjautuu joko omaisesi puhelimeen tai palveluntuottajan hälytyskeskukseen. Tarvittaessa turvapuhelimeen voidaan liittää GPS-paikanninominaisuus.

Turvapuhelin hankitaan ensisijaisesti yksityiseltä palveluntuottajalta. Turvapuhelimen saaminen hyvinvointialueelta edellyttää palvelutarpeen arviointia ja sitä haetaan Seniori-infosta. Turvapuhelin on tarkoitettu ensisijaisesti yksinasuvalle henkilölle, jolla on toistuvia kaatumisia toimintakyvyn heikkenemisen tai jonkun terveydellinen syyn vuoksi. Turvapuhelinpalvelua haetaan Seniori-infosta hakijan iästä riippumatta.

Vammaiselle lapselle ja nuorelle voidaan tarjota lyhytaikaista huolenpitoa perhehoitona yksityisessä perheessä. Lyhytaikaista huolenpitoa järjestetään myös asumisyksiköissä.

Alle 16-vuotiaille lapsille ensisijainen kodin ulkopuolinen hoitomuoto on perhehoito, mutta alle seitsemänvuotiaille pyritään tarjoamaan tukipalveluita kotiin. Lyhytaikaista huolenpitoa perhehoidossa tai muussa kodin ulkopuolisessa asumisyksikössä järjestään tavallisesti kouluiässä. Kouluiässäkin omaishoidon vapaiden toteutuminen on ensisijaista ja lyhytaikaista huolenpitoa voidaan järjestää, mikäli omaishoidon vapaat eivät riitä. Lyhytaikaishoidon määrä kasvaa tavallisesti lähinnä nuoruusiässä, jolloin nuori harjoittelee itsenäistymisen taitoja lyhytaikaisen huolenpidon avulla.

Lyhytaikaisen perhehoidon tavoitteena on tukea kehitysvammaisen henkilön kotona asumista ja perheiden jaksamista.

Perhehoitaja huolehtii omassa kodissaan hoitoa tarvitsevasta henkilöstä. Perhehoitajilla on tehtävään sopiva koulutus.

Vammaisten aikuisten lyhytaikaista hoitoa ja omaishoidontuen vapaita järjestetään kodin ulkopuolella asumisyksiköissä.

Vammaiselle henkilölle voidaan tarjota asumisvalmennusta, jos hän tarvitsee tukea oppiakseen uusia taitoja tai vahvistaakseen olemassa olevia taitojaan. Edellytyksenä on, että vastaavaa valmennusta ei ole mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena.

Valmennus on tarkoitettu muutostilanteisiin, kuten itsenäistymiseen lapsuuden kodista tai elämäntilanteen muutokseen vammautumisen vuoksi. Valmennusta voidaan tarjota asiakkaan kotona tai asumisyksikössä. Asumisvalmennuksen kesto määräytyy asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan.

Valmennuksessa harjoitellaan tavoitteellisesti itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja, joita voivat olla muun muassa kodinhoidon suunnittelu ja toteutus, asiointi, rahankäyttö, erilaisten laitteiden ja digisovellusten käyttö, ajan hahmottaminen tai muissa vastaavissa toiminnoissa harjaantuminen.

Vammaiselle lapselle voidaan järjestää lapsen asumisen tukea. Palvelua järjestetään ensisijaisesti lapsen omaan kotiin. Lapsen asumisen tuki voi koostua useista eri palveluista, joiden tarkoituksena on mahdollistaa hänen ikänsä ja kehitysvaiheensa huomioiden tarpeellinen hoito ja huolenpito.

Mikäli lapsen ei ole mahdollista asua perheensä kanssa omassa kodissaan sinne annettujen palveluidenkaan turvin, eikä tilanteeseen liity lastensuojelullista tarvetta, voidaan lapsen asuminen järjestää kodin ulkopuolella asumispalveluissa. Lapsen asumisen tuen järjestämisessä kodin ulkopuolisena palveluna on kysymys tilanteesta, jossa lapsen hoidon, huolenpidon ja valvonnan tarve on runsasta eri vuorokauden aikoina

Lapsen asumisen tuki voidaan järjestää kodin ulkopuolella joko perhehoitona tai asumisyksikössä. Lapsen asumisen tuki kodin ulkopuolella toteutetaan aina lapsen huoltajien suostumuksella lapsen etu huomioiden. 

Tuettu asuminen tarkoittaa itsenäistä asumista vuokralla tai omistusasunnossa Länsi-Uudenmaan alueella. Tuettu asuminen on mahdollista järjestää myös lähellä vammaispalvelujen asumisyksikköä, josta voi myös saada tukea.

Tukikäyntejä järjestetään asiakkaan kotiin asumisen, kodin ulkopuolisen asioinnin ja arjen hallinnan helpottamiseksi. Tukikäyntien tavoitteena on vahvistaa asiakkaan omaa toimintaa ja taitoja.

Tuki voi olla käynti kotona, ja ohjausta voi saada myös puhelimitse tai videopuheluilla.

Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan asumista esteettömässä asumisyksikössä, jossa asiakkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto, johon tukikäynnit toteutetaan. Yhteisöllisessä asumisessa ei ole hoitoa öisin. Säännöllisten tukikäyntien lisäksi yhteisöllisessä asumisessa on tarjolla tavoitteellista ja säännöllistä sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa.

Sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan sisältö suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa ja heidän tarpeisiinsa perustuen. Sisältö vastaa asiakkaiden toiveita ja tarpeita sekä myös tukee heidän sosiaalisten suhteidensa ylläpitämistä. Sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta voi toteutua yksiköissä, ja sitä voidaan myös toteuttaa osittain yksikön ulkopuolella.

Ympärivuorokautinen asuminen asumisyksikössä on tarkoitettu asiakkaille, joiden tuen, ohjauksen ja valvonnan tarve on ympärivuorokautista ja runsasta tai asiakas ei kykene ilmaisemaan omaa tuen tarvettaan. Ympärivuorokautinen asuminen asumisyksikössä tarkoittaa asumista palvelutalossa, vaativan moniammatillisen tuen yksikössä, ryhmäkodissa tai muussa yksikössä, jossa asiakkaalla on asunto tai oma huone. Hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa tarjotaan päivin ja öin yksilölliseen tarpeeseen perustuen.

Pitkäaikainen perhehoito on tarkoitettu aikuisille henkilöille, joiden tuen tarve on ympärivuorokautista, mutta tuen tarpeeseen on mahdollista vastata perhehoitajan kotona. Perhehoito tarjoaa turvallista kodinomaista hoivaa ja läheisiä ihmissuhteita.

Palvelun soveltuvuus asiakkaalle arvioidaan aina palvelutarpeen arvion yhteydessä. Perhehoitaja huolehtii omassa kodissaan hoitoa tarvitsevasta henkilöstä. Perhehoitajilla on tehtävään sopiva koulutus. 

Erityisvaatteista johtuviin ylimääräisiin kustannuksiin voi hakea taloudellista tukea vammaispalveluista, kun tarve johtuu sairaudesta tai vammasta, ja kustannukset ylittävät selvästi tavanomaiset vaatekustannukset. Avustuksella voidaan korvata välttämättömien erityisvaatteiden kustannuksia esimerkiksi silloin, kun niitä ei ole mahdollista ostaa kaupasta vaan joudutaan teettämään mittatilauksena. Valmisvaatteita ja -jalkineita ei korvata. Kustannuksista korvataan vain tavanomaiset kustannukset ylittävä osuus.

Jos vamma tai sairaus edellyttää erityisravintovalmisteen säännöllistä käyttöä, josta aiheutuu huomattavia kustannuksia, vammaispalveluista voi hakea taloudellista tukea ylimääräisiin ravintokustannuksiin. Ylimääräisiä kustannuksia ovat kulut, jotka ylittävät tavanomaiset ruokakulut.  Korvauksen määrään vaikuttaa myös Kelan myöntämä vammaistuki.

Taloudellista tukea voi hakea myös harrastusvälineisiin silloin, kun vamman tai sairauden vuoksi tarvitaan erityisiä harrastusvälineitä. Harrastusvälineitä haetaan ensiksi lääkinnällisen kuntoutuksen kautta. Mikäli apuvälinettä ei ole mahdollista saada lääkinnällisestä kuntoutuksesta, välineeseen voi hakea taloudellista tukea vammaispalvelulain perusteella. Välineen tarpeellisuus arvioidaan aina yksilöllisen tilanteen mukaan. Välineeseen on mahdollista myöntää myös välttämättömät muutostyöt vammaispalveluista. Korvausta voidaan myöntää puolet kohtuullisista kustannuksista, kuitenkin tavallisesti enintään 250 euroa.

Erityinen osallisuuden tuki on vammaisen henkilön osallistumista ja osallisuutta edistävä palvelu, joka sisältää tarvittavan ohjauksen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja vammaiselle henkilölle mieluisan vapaa-ajan toiminnan löytämisessä ja toteuttamisessa.

Erityinen osallisuuden tuki on tarkoitettu vammaisille henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia kommunikaatiossa ensisijaisesti kodin ulkopuolisen vuorovaikutuksen ja osallisuuden tukemiseen. Silloin, jos vammainen henkilö osoittaa mieluummin haluavansa viettää aikaa kotona tai hänen ei ole vammasta tai sairaudesta johtuvan syyn vuoksi hyvä lähteä kodin ulkopuolelle, erityistä osallisuuden tukea tulee myöntää myös omaan kotiin. 

Tuki on tarkoitettu vammaisille henkilöille, joilla on vaikeita vammaan liittyviä kommunikoinnin, sosiaalisen vuorovaikutuksen tai käyttäytymisen haasteita, joiden takia hänen tai muiden henkilöiden ihmisarvo, terveys tai turvallisuus voi olla uhattuna.

Vaativaa moniammatillista tukea voidaan antaa myös tilanteissa, joissa vammaisen henkilön oikeuksien rajoittamista joudutaan käyttämään. Tällöin moniammatillisen tuen tarkoituksena on selvittää, miksi rajoitustoimenpiteisiin on päädytty ja miten niiden tarvetta voitaisiin ennaltaehkäistä ja vähentää tulevaisuudessa.

Vaativaa moniammatillista tukea annetaan vammaisille henkilöille, vammaista henkilöä tukeville läheisille tai ammattilaisille, jotka työskentelevät läheisesti vammaisen henkilön kanssa. Tukea annetaan ensisijaisesti vammaisen henkilön kotiin tai muuhun omaan toimintaympäristöön.

Vaativa moniammatillinen tuki on palvelu, jota sosiaali- ja terveydenhuolto toteuttavat yhdessä. Tukea antaa vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä, joka kootaan vammaisen henkilön yksilöllisen tilanteen vaativuuden ja tuen tarpeen mukaan. Tuen antaminen edellyttää erityistä ammatillista osaamista ja se sisältää tarvittavat terveydenhuollon tutkimukset.

Asiakkaan asia tulee vireille, kun asiakas toimittaa vammaispalveluihin kirjallisen vammaispalveluhakemuksen.

Ensisijaisesti suositellaan käytettäväksi sähköistä hakemusta. Jos asiakas ei voi käyttää sähköistä hakemusta, hän voi täyttää pdf-hakemuksen ja toimittaa sen digiasiointialusta Lunnan postilaatikkoon. Mikäli on tarve käyttää paperihakemusta, sen voi toimittaa vammaispalveluihin.

Hakemuslomake ja digitaalisen asioinnin kanavat löytyvät vammaispalvelujen verkkosivuilta. 

Vammaispalvelujen neuvonnasta vastaa hyvinvointialueen keskitetty sosiaalipalvelujen neuvonta. 

Yli 65-vuotiaan, jolla ei ole aiempaa asiakkuutta vammaispalveluissa, tulee olla ensiksi yhteydessä Seniori-infoon. 

Ohjeet hakemuksen tekemiseen verkkosivuilla.  

Vammaispalvelujen hakemukseen tarvitaan liitteeksi:

Tieto vammasta tai sairaudesta. Sellaisen saa esimerkiksi tulostamalla tai ottamalla kuvakaappauksen Kanta-palveluista löytyvästä kirjauksesta, jossa vamma tai sairaus on todettu.

Liitteenä voi toimittaa myös oman kuvauksen siitä, miten vamma tai sairaus vaikuttaa päivittäiseen elämään. Tämä auttaa palvelujen myöntäjiä ymmärtämään asiakkaan arjen haasteita ja yksilöllisiä tarpeita.

Lisäksi tarvitaan seuraavia palvelukohtaisia liitteitä:

Esteettömän asumisen tuki:

• toimintaterapeutin suositus muutostöistä
• isännöitsijän tai taloyhtiön lupa muutoksiin
• tuloste Kanta-palvelusta, lääkärin tai muun terveydenhuollon asiantuntijan lausunto tai kirjaus, jossa on kuvaus vammasi tai sairautesi tilanteesta.

Henkilökohtainen apu:

• arvio henkilökohtaisen avun tarpeen tuntimäärästä ja käyttötarkoituksesta päivässä/viikossa (ensimmäinen hakemus)
• avuntarpeen viikkokalenteri ohjeen mukaan täytettynä (lisätuntihakemus).

Kommunikaatio-opetus:

• suosituksen kommunikaatio-opetuksesta voi laatia puhevammaisen henkilön hoidosta ja kuntoutuksesta vastaava taho (esim. puheterapeutti, foniatri, lääkäri), joka arvioi vammaisen henkilön lähipiirin tarpeen kommunikaatio-opetukseen sekä opetuksen muodon ja määrän
• kuulovammaisen henkilön kohdalla myös muu ammattilainen, joka tuntee henkilön kommunikointitarpeet ja pystyy arvioimaan sopivimman kommunikaatio-opetuksen muodon (esim. kuntoutussihteeri, kuntoutusohjaaja).

Liikkumisen tuki (kuljetuspalvelu):

• fysioterapeutin tai toimintaterapeutin lausunto tai
• epikriisi, jossa on yksityiskohtainen kuvaus liikkumis- ja toimintakyvystä.

Opiskelumatkat:

• oppilaitoksen todistus opiskelupaikasta.

Autoavustus:

• selvitys auton käyttötarkoituksesta
• ennakkoveropäätös koskien autoveronpalautusta ensimmäistä kertaa Suomeen rekisteröidystä autosta,
• päätökset muista hankintaan myönnetyistä avustuksista ja korvauksista (esimerkiksi vakuutusyhtiön korvaus),
• autoliikkeen kirjallinen kustannusarvio ostettavasta autosta ja tekninen erittely auton varustetasosta,
• autoliikkeen kirjallinen arvio mahdollisesta vaihtoautosta saatavasta hyvityksestä,
• toiminta- tai fysioterapeutin lausunto lisälaitteiden tarpeesta,
• kustannusarviot vamman tai sairauden johdosta välttämättömistä lisälaitteista ja arvio muutostöistä aiheutuvista kustannuksista,
• kopio ajokortista,
• käytetyn auton kuntoisuusarvio, mikäli ostettava auto on käytetty.

Auton lisälaitteet:

• selvitys lisälaitteiden välttämättömyydestä
• tekninen erittely auton varustelutasosta
• eritelty tarjous lisälaitetöistä (kustannusarvio?)
• kopio ajokortista.

Taloudellinen tuki:

• kustannusarvio haettavasta asiasta (kodinkone, harrastusväline, erityisvaate- tai ravintokustannukset)
• toimintaterapeutin lausunto koneen tai laitteen tarpeellisuudesta ja välttämättömistä ominaisuuksista
• muut selvitykset ja perustelut (esimerkiksi miksi haettava asia on välttämätön, miten se tukee hakijan toimintakykyä).

Mikäli aiheutuneisiin kustannuksiin haetaan korvausta jälkikäteen, täytyy hakemus liitteineen tehdä viimeistään 6 kuukauden päästä kustannusten syntymisestä. Yllä mainittujen liitteiden lisäksi hakemukseen liitetään lasku ja sen erittely sekä kuitti maksusta.

Vammaisalan kansalaisjärjestöt tarjoavat vertaistukea vammaisille, pitkäaikaissairaille ja heidän läheisilleen ja tekevät edunvalvontatyötä. Vammaisalan järjestöjen hakemisto löytyy osoitteesta https://vammaiskumppanuus.fi/vammaiskumppanuus/jasenjarjestot/(ulkoinen linkki) .

Potilasjärjestöjä on listattu sivustolle www.terveyskyla.fi(ulkoinen linkki).

Kela järjestää vammaisille henkilöille tarkoitettua sopeutumisvalmennuksia ja kuntoutuskursseja, lisätietoa sivustolta www.kela.fi(ulkoinen linkki).

Apuvälineistä ja hoitotarvikkeista löytyy tietoa https://www.hus.fi/hoidot-ja-tutkimukset/apuvalinepalvelut(ulkoinen linkki).

Jos asioiden hoito itsenäisesti on vaikeaa, on mahdollista antaa toiselle henkilölle suostumus puolesta-asiointiin vammaispalveluissa. Suostumus on aina vapaaehtoinen.

Digitaalinen puolesta-asiointi Lunnassa edellyttää suomi.fi-valtuutusta. Tästä löytyy lisätietoja Lunnan sivulta.

Mikäli sähköinen asiointi ei ole mahdollista, suostumuksen voi antaa täyttämällä puolesta-asioinnin valtakirjan. Valtakirjan voi tehdä myös vapaamuotoisesti, kunhan siinä on valtuuttajan ja valtuutetun tiedot sekä selkeä kuvaus siitä, mitä asioita valtuutus koskee.

Valtakirjalla voi antaa toiselle henkilölle oikeuden:

• jättää vammaispalveluun liittyvän hakemuksen ja liitteet
• saada tietoja hakemuksen käsittelystä ja päätöksistä
• saada tietoja muista mainitsemistasi asioista
• osallistua tapaamisiin puolestasi

Allekirjoitettu valtakirja toimitetaan vammaispalveluihin, jossa suostumus ja sen rajaukset kirjataan asiakastietojärjestelmään. Suostumuksen voi peruuttaa milloin tahansa esimerkiksi toimittamalla peruutuslomakkeen vammaispalveluun.

Huom! Palveluntuottaja ei voi asioida asiakkaan puolesta valtakirjalla asiassa, joka vaikuttaa tuotettavaan palveluun.

Jos asiakkaalla on haasteita ymmärtää valtakirjan merkitys, on suositeltavaa hakea edunvalvojaa.