Neuvolakäynnit äitiys- ja lastenneuvolassa
Mitä tapahtuu neuvolassa raskauden aikana?
Neuvolassa seurataan odottajan ja sikiön terveyttä ja hyvinvointia tavoitteena tunnistaa raskausajan mahdolliset riskit.
Käy täyttämässä varaamaasi neuvolakäyntiin liittyvät lomakkeet ennen käynnin toteutumista hyvinvointialueemme digitaalisessa asiointikanavassa Lunnassa. Käythän heti rekisteröitymässä Lunnaan, jotta saat oikeuden kyseisiin lomakkeisiin.
Tehtyäsi positiivisen raskaustestin, voit varata neuvolan ensikäyntiajan Lunnan kautta. Ensimmäinen neuvola-aika varataan raskausviikoille 8–10. Jos et ole vielä aloittanut foolihappolisää niin aloita se heti. D-vitamiini 10 µg/vrk tulee olla käytössä koko raskauden ajan.
Raskauslaskurin(ulkoinen linkki) avulla voit selvittää lasketun ajan sekä nykyiset raskausviikkosi.
Mikäli raskaus ei ole toivottu, voit ottaa yhteyttä suoraan keskeytyksiä tekevään yksikköön. Raskaudenkeskeytykset | HUS(ulkoinen linkki)
Mikäli sinulla on säännöllinen lääkitys käytössä, varmistathan hoitavalta taholta, että sitä voi käyttää raskausaikana.
Ajanvaraus:
Chat arkisin klo 8–16 ja kiireettömät viestit 24/7: Lunna(ulkoinen linkki)
Takaisinsoittopalvelu arkisin klo 9–12: 029 151 2400
Raskauden ensikäynti pyritään toteuttamaan etävastaanottona Lunnassa. Käynti toteutetaan neuvolassa mikäli tarvitset käynnillä tulkkia. Voit itse varata ajan etävastaanotollesi Lunna‑sovelluksen kautta. Valitse palvelu Neuvola ensikäynti, raskausviikot 8–10 (Etätapaaminen).
Ota yhteyttä Lunna‑chattiin ajanvarausta varten, jos:
- tarvitset käynnille tulkin
- olet epävarma raskauden kestosta
- raskaus on pidemmällä kuin 8–10 raskausviikkoa
- sinulla on diabetes
- sinulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja käytät tyroksiinilääkitystä säännöllisesti.
Ajanvarauksen yhteydessä kysymme sinulta viimeisten kuukautistesi alkamispäivän, tiedot mahdollisista aiemmista raskauksistasi ja synnytyksistäsi sekä perussairauksistasi ja lääkityksistäsi.
Raskauden ensikäynnille valmistaudutaan täyttämällä Lunnassa seuraavat neuvolan lomakkeet:
- Neuvolapalvelut: Äitiysneuvolan esitietolomake
- Neuvolapalvelu: Päihdeseulontalomake. Myös kumppanin tulisi täyttää neuvolan päihdeseulontalomake omassa Lunassa, jos hän osallistuu käynnille.
- Neuvolapalvelut: Raskaana olevan tuberkuloosin seulonta
Löydät lomakkeet Lunnasta kohdasta omat tiedot > Lomakkeet. Lomakkeet on mahdollista myös tulostaa ja tuoda mukana neuvolaan.
Aina ennen vastaanottoa, toteutui se etävastaanottona tai neuvolassa, tulee sinun mitata verenpaine ja paino. Neuvoloiden odotusaulassa tai vessassa on verenpaineen omamittauspiste ja vaaka.
Suositus on lopettaa mahdollinen tupakointi ja alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa Vältä raskausaikana turhaa lääkkeiden käyttöä. Tärkeitä lääkkeitä ei saa kuitenkaan jättää pois. Varmista viimeistään alkuraskaudessa lääkäriltäsi, että säännöllinen lääkityksesi on turvallinen sikiön kannalta ja tulisiko sinun käyttää korotettua foolihappolisää. Huomioi, että raskausaikana suositellaan käytettävän D-vitamiinia 10ug sekä foolihappoa.
Raskausajan ravitsemussuosituksiin pääset tutustumaan Raskaana olevat ja imettävät - Ruokavirasto(ulkoinen linkki)
Säännöllinen liikkuminen on hyväksi odottavalle äidille. Tutustu liikkumisen suosituksiin (UKK) raskausaikana(ulkoinen linkki).
Tutustu myös Terveyskylän Naistaloon: Raskaus(ulkoinen linkki)
Sikiöseulonta
Sinulla on mahdollisuus osallistua alkuraskauden sikiöseulontaan ja ultraäänitutkimuksiin, jotka tehdään HUSin toimipisteissä. Hyvinvointialue tarjoaa kaikille tutkimukseen soveltuville ja halukkaille odottajille vapaaehtoisen NIPT-tutkimuksen. Tutustuthan NIPT-tutkimusta käsittelevään asiakasohjeeseen (Raskausajan vastaanotot | HUS(ulkoinen linkki) ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen NIPT-asiakasohje(ulkoinen linkki)) ennen ensikäyntiä. Tarvittavat lähetteet tehdään neuvolan ensikäynnillä. Varataksesi näihin aikoja, sinun tulee kirjautua Maisa-järjestelmään(ulkoinen linkki)). Ajan voit varata saatuasi lähetteen neuvolasta, mutta voit kuitenkin kirjautua Maisaan ja tutustua järjestelmään jo ennen ensikäyntiäsi.
Kumppanisi on tervetullut neuvolakäynneille.
Muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaan käynnille.
Ensimmäisellä käynnillä käymme yhdessä läpi täyttämäsi esitietolomakkeet. Vastaanotolla keskustellaan mm. terveydentilastasi ja terveystottumuksista sekä mahdollisista aikaisemmista raskauksista ja synnytyksistä.
Ensikäynnillä saat lähetteet alkuraskauden ultraäänitutkimukseen, laboratoriokokeisiin ja tarvittaessa ohjauksen sokerirasituskokeeseen.
Odottaville perheille tarjotaan mahdollisuutta osallistua perhevalmennukseen.
Mikäli raskaus on alkanut hedelmöityshoidolla, varaa siihen liittyvät tiedot mukaan käynnille.
Laboratorion ajanvaraus | HUS Laboratoriot(ulkoinen linkki)
Maisa-järjestelmä(ulkoinen linkki)
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen NIPT-asiakasohje(ulkoinen linkki)
Perhevalmennus | Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Ennen jokaista neuvolakäyntiä käy neuvolan omahoitopisteellä mittaamassa verenpaineesi ja painosi sekä tutki virtsanäytteestäsi sokeri ja proteiini. Neuvolan terveydenhoitaja ohjaa tarvittaessa sinua omahoitopisteen käytössä.
Raskauden ensikäynnin yhteydessä olette saaneet EPDS- mieliala lomakkeen ja lasta odottavan perheen arjen voimavarat – lomakkeen tai teitä on ohjattu täyttämään ne Lunnassa.
Voitte valmistautua kotona laajaan terveystarkastukseen etukäteen keskustelua parisuhteesta ja perhetilanteesta lomakkeita täyttämällä. Ensimmäistä lastaan odottavan perheen arjen voimavarat(ulkoinen linkki)
Lomakkeet täytetään ennen vastaanottoa.
Ensimmäistä lastaan odottavan perheen arjen voimavarat(ulkoinen linkki)
Mielialalomake synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseksi (EPDS)(ulkoinen linkki)
Tällä käynnillä lääkäri keskustelee kanssasi raskauden etenemisestä ja sinua mietityttävistä asioista. Sinulle tehdään tarvittaessa gynekologinen sisätutkimus.
Muista myös käydä omahoitopisteellä mittaamassa verenpaine, paino ja tutki virtsanäytteestäsi sokeri ja proteiini.
Keskustelemme käynnillä lähestyvästä synnytyksestä, sen herättämistä ajatuksista, tunteista, huolista ja mahdollisista peloista. Ajatuksia tulevasta synnytyksestä -lomake synnytyssairaalaa varten löytyy HUS:n sivuilta(ulkoinen linkki).
Tarvittaessa sinulle suositellaan laboratoriossa tehtävää sokerirasituskoetta raskausviikoilla 24-28. Lisätietoja tutkimuksesta saat omalta terveydenhoitajaltasi ja täältä: Sokerirasitustutkimus(ulkoinen linkki). Ajanvaraus laboratorioon(ulkoinen linkki) kannattaa tehdä heti käynnin jälkeen. Veriryhmältään RhD-negatiiviset odottajat saavat myös lähetteen sikiön RhD-veriryhmä tutkimukseen.
THL suosittelee hinkuyskärokotetta kaikille raskaana oleville. Annamme rokotteen yleensä tällä käynnillä. Äidin rokottaminen suojaa syntyvää lasta hinkuyskältä.
Käynnillä saat raskaustodistuksen, joka toimitetaan Kelaan raskausetuuksien hakemista varten.
Jos lapsen vanhemmat asuvat avoliitossa ennen lapsen syntymää, voidaan sinulle ja lapsen toiselle vanhemmalle varata aika neuvolaan vanhemmuuden tunnustamiseen raskausviikoille 30-32. Vanhemmuuden tunnustamista varten tarvitsette voimassa olevan henkilökortin tai passin.
Lapsen syntymä ja hoito | Kela(ulkoinen linkki)
Laboratorion ajanvaraus | HUS Laboratoriot(ulkoinen linkki)
Perhevalmennus | Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Vanhemmuuden vahvistaminen ja kumoaminen | Digi- ja väestötietovirasto(ulkoinen linkki)
Synnytys | HUS(ulkoinen linkki)
Synnytyspelko | Terveyskylä(ulkoinen linkki)
Raskaana olevalle | Veripalvelu(ulkoinen linkki)
Nuorten ja aikuisten kurkkumätä- jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokote (dtap) | THL(ulkoinen linkki)
Tällä käynnillä keskustelemme raskauden etenemisestä ja sen tuomista tunteista odottajan ja perheen vointiin. Mikäli olet käynyt sokerirasituksessa, niin tarkastelemme sen tuloksia.
RhD-negatiivisille äideille annetaan anti-D-suojaus raskausviikoilla 28–30, aina kun sikiö on RhD-positiivinen tai sikiön veriryhmä ei ole tiedossa. Tarkempaa lisätietoa saat tarvittaessa omalta terveydenhoitajaltasi.
Raskaana olevalle | Veripalvelu(ulkoinen linkki)
Nuorten ja aikuisten kurkkumätä- jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokote (dtap) | THL(ulkoinen linkki)
Tällä käynnillä keskustelemme muun muassa vanhemmuudesta, varhaisesta vuorovaikutuksesta, synnytyksestä, imetyksestä ja muista vauva-arkeen liittyvistä asioista.
Veriryhmältään RhD-negatiiviset odottajat saavat tarvittaessa tällä käynnillä anti-D-immunoglobuliinisuojauksen, mikäli sikiön veriryhmä poikkeaa äidin veriryhmästä. RhD-negatiivisille äideille annetaan anti-D-suojaus raskausviikoilla 28–30, aina kun sikiö on RhD-positiivinen tai sikiön veriryhmä ei ole tiedossa. Tarkempaa lisätietoa saat tarvittaessa omalta terveydenhoitajaltasi. Lisätietoa saat tarvittaessa omalta terveydenhoitajaltasi.
Tällä neuvolakäynnillä on mahdollisuus tehdä vanhemmuuden tunnustaminen, mikäli syntyvän lapsen vanhemmat asuvat avoliitossa. Tunnustamisasiakirja täytetään ja allekirjoitetaan sähköisesti neuvolassa. Molempien vanhempien pitää olla itse neuvolassa ja todistaa henkilöllisyytensä.
Vanhemmuuden vahvistaminen ja kumoaminen | Digi- ja väestötietovirasto(ulkoinen linkki)
Synnytys | Terveyskylä(ulkoinen linkki)
Maidonerityksen käynnistäminen lypsämällä | Terveyskylä(ulkoinen linkki)
Nuorten ja aikuisten kurkkumätä- jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokote (dtap) | THL(ulkoinen linkki)
Ajatuksia tulevasta synnytyksestä -lomake | HUS(ulkoinen linkki)
Käynnillä lääkäri keskustelee kanssasi raskauden etenemisestä, sinua mietityttävistä asioista ja synnytykseen liittyvistä asioista. Sinulle tehdään gynekologinen sisätutkimus kohdunsuun tilan ja syntyvän lapsen tarjonnan tarkistamiseksi. Mikäli sinulle on varattu käynti äitiyspoliklinikalle niin se korva tämän käynnin.
Näillä raskausviikoilla käydään terveydenhoitajan vastaanotolla vähintään kahden viikon välein. Käynneillä keskustelemme muun muassa synnytykseen ja imetykseen valmistautumisesta sekä sairaalaan lähdöstä ja tarvittaessa yliaikaisseurannasta. Yleensä synnytyksen luonnollista käynnistymistä voi rauhassa odottaa. Loppuraskauden seurantakäynnit aloitetaan synnytyssairaalassa, kun raskaus on kestänyt 41 viikkoa ja 5 päivää (41+5).
Ota yhteyttä synnytyssairaalaan, jos sinulla on:
- Runsas verenvuoto
- Jatkuva kova kipu
- Epäily lapsivedenmenosta
- Kivuliaat ja säännölliset supistukset (5 -10 minuutin välein)
- Jos sikiö ei liiku normaalisti
- Äkilliset oireet, kuten kova päänsärky, näköhäiriöt, ylävatsakipu, voimakas kutina esimerkiksi jalkapohjissa, kämmenissä, vatsalla.
Seuraa vauvasi liikkeitä ja jos huolestut, ota yhteyttä neuvolaan tai sairaalaan. Lisätietoja Naistalo, Liikkuuko sikiö -nettisivuilta.(ulkoinen linkki)
Tietoa äidinmaidon lypsämisestä käsin: Maidonerityksen käynnistäminen lypsämällä(ulkoinen linkki)
Muita linkkejä:
HUS Raskaana olevien ja synnyttäjien päivystys(ulkoinen linkki)
HUS Jorvin sairaalan äitiyspoliklinikan yhteystiedot(ulkoinen linkki)
HUS Naistenklinikan äitiyspoliklinikan yhteystiedot(ulkoinen linkki)
HUS Hyvinkään sairaalan äitiyspoliklinikan yhteystiedot(ulkoinen linkki)
Kaikilla perheillä on mahdollisuus lisäkäynteihin odotuksen aikana.
Lisäkäynnit ja muu mahdollinen tarvittava tuki suunnitellaan perheen yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan.
Synnytyksen jälkeinen käynti (kotikäynti/neuvola).
Kartoitetaan äidin palautumista synnytyksestä, perheen synnytyskokemusta ja hyvinvointia.
Imetyksen tuki ry(ulkoinen linkki)
Ensimmäiset viikot | Kompassi(ulkoinen linkki)
Imetysajan ravinnon erityissuositukset | Ruokavirasto(ulkoinen linkki)
Synnytyksen jälkitarkastuksen tekee jälkitarkastuskoulutuksen saanut terveydenhoitaja tai joissakin tapauksissa lääkäri. Jälkitarkastus tehdään noin 5–12 viikon kuluttua synnytyksestä.
Lantionpohjan lihasten harjoitteluopas | Terveyskylä(ulkoinen linkki)
Liikkumisen suositus synnytyksen jälkeen | UKK-instituutti(ulkoinen linkki)
Imetyksen tuki ry(ulkoinen linkki)
Mitä tapahtuu neuvolassa lapsen syntymän jälkeen ja pikkulapsiaikana?
Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään alle kouluikäisen lapsen kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhemmuutta. Vastaanotoilla käsitellään perheen terveyteen, hyvinvointiin ja vanhemmuuteen liittyviä asioita. Neuvolassa lapset saavat myös kansallisen rokotusohjelman rokotukset.
Hyvinvointialueemme digitaalisessa asiointikanavassa Lunnassa voit käydä täyttämässä neuvolakäyntiin liittyvät lomakkeet ennen käynnin toteutumista. Käythän heti rekisteröitymässä Lunnaan, jotta saat oikeuden kyseisiin lomakkeisiin.
Olethan yhteydessä neuvolaan mahdollisimman pian vauvan syntymän jälkeen, jo synnytyssairaalasta ennen kotiutumista. Ensikontaktissa sinulta kysytään synnytyksen kulusta, perheen ja vauvan voinnista sekä vauvan tarkemmat syntymätiedot.
Kerrothan, mikäli teillä on sovittu vielä käyntejä sairaalaan (tai kätilö on tulossa kotikäynnille). Ensisynnyttäjän perheelle pyritään tarjoamaan kotikäynti, uudelleensynnyttäjät perheineen tulevat neuvolavastaanotolle.
Ensimmäinen käynti on yleensä viikon sisällä kotiutumisesta. Käynnillä keskustellaan synnytyskokemuksesta sekä äidin ja perheen voinnista synnytyksen jälkeen. Käynnillä havainnoidaan vauvan terveydentilaa ja kasvua sekä ohjataan ja tuetaan perhettä imetyksessä sekä vauvan hoidossa tarpeiden mukaisesti.
Hyvinvointia edistävä toiminta tukee lapsiperheiden hyvinvointia sekä tarjoaa apua, vertaistukea ja tekemistä arkeen. Voit hakea kiinnostavaa toimintaa tai palveluja hakukoneen avulla lähialueeltasi.
Keskustelemme vastaanotolla vauvan hoitoon ja ravitsemukseen liittyvistä asioista perheen tarpeiden mukaisesti ja tuemme vanhemman ja vauvan vuorovaikutusta. Lisäksi keskustelemme vanhemmuudesta ja huomioimme äidin voinnin ja synnytyksestä palautumisen.
Neuvolan ensimmäinen lääkärintarkastus täydentää synnytyssairaalassa tehtävää lääkärintarkastusta. Käynnillä seuraamme lapsen kasvua ja kehitystä ja keskustelemme perheen tarpeen mukaisista vauva-arjen asioista.
Keskustelemme vauva-arjen asioiden lisäksi vanhempien mielialasta ja jaksamisesta. Keskustelun pohjana käytetään EPDS-kyselyä.
Mielialalomake synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseksi (EPDS)(ulkoinen linkki)
Kansallisen rokotusohjelman mukaisten rokotteiden aloitus
Käynti on osa laajaa terveystarkastusta. Laajassa terveystarkastuksessa keskustelemme lapsen ja koko perheen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä, ja se sisältää sekä terveydenhoitajan että lääkärin tapaamisen.
Valmistaudu etukäteen kotona keskustelemalla perheen voimavaroista ja terveystottumuksista voimavaralomakkeen avulla Vauvaperheen voimavaralomake(ulkoinen linkki) sekä täyttämällä neuvolan päihdeseulontalomake joka löytyy Lunnasta.
Lääkärin vastaanotto on lapsen ollessa 4 kuukauden ikäinen.
Kansallinen rokotusohjelma: THL: Lasten ja nuorten rokotusohjelma(ulkoinen linkki)
Käynnillä seuraamme lapsen kasvua ja kehitystä ja huomioimme mahdolliset rokotukset. Keskustelemme perheen tarpeen mukaan vauva-arjen asioista.
Keskustelemme muun muassa lapsen ravitsemuksesta, imetyksen jatkumisesta, perheen voinnista sekä muista perheelle tärkeistä asioista.
Kansallinen rokotusohjelma: THL: Lasten ja nuorten rokotusohjelma(ulkoinen linkki)
Keskustelun aiheina ovat muun muassa totuttelu kiinteisiin ruokiin, uniasiat, lapsen motorinen kehitys ja liikkuminen, kodin turvallisuus sekä suun terveydenhoito.
Käynnillä seuraamme lapsen kasvua ja kehitystä ja huomioimme mahdolliset rokotukset. Keskustelemme perheen tarpeen mukaan vauva-arjen asioista.
Keskustelemme muun muassa vuorovaikutuksesta, lapsen kielellisestä ja motorisesta kehityksestä, ravitsemuksesta sekä päivärytmistä.
Kansallinen rokotusohjelma: THL: Lasten ja nuorten rokotusohjelma(ulkoinen linkki)
Alle kouluikäisille lapsille tehdään suun terveystarkastus 1-, 3- ja 5-vuoden iässä suunterveydessä.
Täytä Lunnassa 1,5-vuotiaan esitietolomake hyvissä ajoin ennen vastaanottoa.
Pyydämme vanhempia myös täyttämään Lunnassa neuvolan päihdeseulontalomakkeen.
Tarkastukseen kuuluu kasvun ja kehityksen seurannan lisäksi keskustelua vanhempien esille nostamista asioista. Keskeisiä aihealueita ovat lapsen voimakas oppimisen ja oman tahdon kehittyminen sekä puheenkehitys.
Kansallinen rokotusohjelma: THL: Lasten ja nuorten rokotusohjelma(ulkoinen linkki)
Täytä Lunnassa 2-vuotiaan esitietolomake hyvissä ajoin ennen vastaanottoa. Keskustelemme käynnillä vanhempien esiin nostamista asioista sekä mm. lapsen puheen kehityksestä, iän mukaisen oman tahdon kehittymisestä ja siisteyskasvatuksesta.
Täytä Lunnassa 3-vuotiaan esitietolomake hyvissä ajoin ennen vastaanottoa. Käynnillä seuraamme lapsen kasvua ja kehitystä sekä tutkimme lapsen lähinäön. Keskustelemme käynnillä vanhempien esiin nostamista asioista.
Alle kouluikäisille lapsille tehdään suun terveystarkastus 1-, 3- ja 5-vuoden iässä suunterveydessä.
Perheelle kerrotaan 4-vuotiaan lapsen laajasta terveystarkastuksesta.
Ennen neuvolakäyntiä varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhemmat käyvät päiväkodissa varhaiskasvatuskeskustelun, josta yhteenveto lähetetään vanhempien luvalla neuvolaan tiedoksi.
Valmistautukaa käynnille täyttämällä esitietolomake sekä vanhempien päihdeseulontalomake hyvissä ajoin ennen vastaanottoa Lunnassa.
Tuokaa vastaanotolle täytetty Voimaperheet-kyselylomake, jonka olette saaneet kotiin postitse.
Käynnillä seuraamme lapsen kasvua ja kehitystä, tutkimme lähi- ja kaukonäön sekä mittaamme verenpaineen. Lapsi on osan ajasta kahdestaan terveydenhoitajan kanssa tekemässä erilaisia lapsen kehitysvaiheeseen sopivia tehtäviä.
Kansallinen rokotusohjelma: THL: Lasten ja nuorten rokotusohjelma(ulkoinen linkki)
Lääkärin tutkimuksen lisäksi palaamme tarvittaessa terveydenhoitajan vastaanotolla esiin nousseisiin asioihin.
Laajasta terveystarkastuksesta lähetetään yhteenveto takaisin varhaiskasvatukseen vanhempien luvalla.
Täytä Lunnassa 5-vuotiaan esitietolomake hyvissä ajoin ennen vastaanottoa. Käynnillä seuraamme lapsen kasvua ja kehitystä sekä tutkimme kuulon. Keskustelemme vanhempien esitietolomakkeella esiin nostamista asioista.
Alle kouluikäisille lapsille tehdään suun terveystarkastus 1-, 3- ja 5-vuoden iässä suunterveydessä.
Täytä Lunnassa 6-vuotiaan esitietolomake hyvissä ajoin ennen vastaanottoa. Käynnillä seuraamme lapsen kasvua ja kehitystä sekä keskustelemme vanhempien esitietolomakkeella esiin nostamista asioista.
Kansallinen rokotusohjelma: THL: Lasten ja nuorten rokotusohjelma(ulkoinen linkki)
Terveydenhoitaja kirjaa lapsen terveystietoihin lyhyen yhteenvedon neuvola-ajalta kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista kouluterveydenhuoltoa varten. Seuraava terveystarkastus on kouluterveydenhuollossa kouluuntulotarkastus ennen 1. luokan alkua tai sen aikana.
Kaikilla perheillä on mahdollisuus tarpeen mukaisiin lisäkäynteihin. Lisäkäynnit ja muu mahdollinen tarvittava tuki suunnitellaan perheen yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan.