Neuvolakäynnit äitiys- ja lastenneuvolassa
Mitä tapahtuu neuvolassa raskauden aikana?
Neuvolassa seurataan odottajan ja sikiön terveyttä ja hyvinvointia tavoitteena tunnistaa raskausajan mahdolliset riskit.
Hyvinvointialueemme digitaalisessa asiointikanavassa Lunnassa voit käydä täyttämässä neuvolakäyntiin liittyvät lomakkeet ennen käynnin toteutumista. Käythän heti rekisteröitymässä Lunnaan, jotta saat oikeuden kyseisiin lomakkeisiin.
Tehtyäsi positiivisen raskaustestin, varaa ensimmäinen aika neuvolaan. Mikäli raskaus ei ole toivottu, voit ottaa yhteyttä suoraan keskeytyksiä tekevään yksikköön.
Ensikäynti on mahdollista toteuttaa neuvolassa tai etävastaanottona. Kumppanisi on tervetullut neuvolakäynneille.
Vastaanottoajan varaamisen yhteydessä kysymme sinulta viimeisten kuukautistesi alkamispäivän, tiedot mahdollisista aiemmista raskauksistasi ja synnytyksistäsi sekä perussairauksistasi ja lääkityksistäsi.
Ensikäyntiä varten täytä äitiysneuvolan esitietolomake sekä päihdeseulontalomake. Käynnillä tarkistamme myös henkilöllisyystodistuksen.
Tutustu raskauden ensivaiheisiin Omaperhe.fi(ulkoinen linkki)-palvelussa. Sivustolta löydät lisätietoa raskausajan ravitsemus- ja liikuntasuosituksista, näihin on hyvä perehtyä jo ennen ensikäyntiä. Suositeltavaa on lopettaa mahdollinen tupakointi ja alkoholinkäyttö jo silloin, kun suunnittelet raskautta. Vältä raskausaikana turhaa lääkkeiden käyttöä. Tärkeitä lääkkeitä ei saa kuitenkaan jättää pois. Varmista viimeistään alkuraskaudessa lääkäriltäsi, että säännöllinen lääkityksesi on turvallinen sikiön kannalta.
Raskauteesi liittyvät ultraääni- ja sikiöseulontatutkimukset tehdään HUSin toimipisteissä ja varataksesi näihin aikoja, sinun tulee kirjautua Maisa-järjestelmään(ulkoinen linkki). Ajan voit varata saatuasi lähetteen neuvolasta. Voit kuitenkin kirjautua Maisaan ja tutustua järjestelmään jo ennen ensikäyntiäsi.
Kaikilla neuvolakäynneillä seurataan odottavan äidin ja sikiön vointia.
Ensimmäisellä käynnillä käymme yhdessä läpi täyttämäsi esitietolomakkeen. Vastaanotolla keskustellaan mm. terveydentilastasi ja terveystottumuksista sekä mahdollisista aikaisemmista raskauksista ja synnytyksistä.
Sinulla on mahdollisuus osallistua sikiöseulontaan ja ultraäänitutkimuksiin, joihin teemme neuvolasta lähetteen. Saat myös lähetteen alkuraskauden veri- ja virtsanäytteisiin, sekä tarvittaessa alkuraskauden sokerirasituskokeeseen.
Ensimmäistä lastaan odottaville perheille tarjotaan mahdollisuutta osallistua perhevalmennukseen.
Laboratorion ajanvaraus (HUSLAB)(ulkoinen linkki)
Maisa-järjestelmä(ulkoinen linkki)
Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus ja yhdistelmäseulontatutkimus(ulkoinen linkki)
Voitte valmistautua laajaan terveystarkastukseen jo kotona käymällä keskustelua parisuhteesta ja perhetilanteesta Lasta odottavan perheen arjen voimavarat -lomakkeen avulla.(ulkoinen linkki)
Ensikäynnin yhteydessä olette saaneet Yhdessä Vahvaksi- ja/tai EPDS- lomakkeen. Lomakkeet täytetään pari päivää ennen vastaanottoa ja otetaan mukaan käynnille.
Lääkärin vastaanotto yksilöllisen tarpeen mukaisesti / tarvittaessa.
Käynnillä kerromme Kelan etuuksien(ulkoinen linkki) hakemisesta ja annamme raskaustodistuksen, jota tarvitaan etuuksien hakemiseen.
Keskustelemme kanssasi raskauden vaikutuksesta vointiisi sekä kartoitamme mahdollista synnytyspelkoa. Lue lisää Terveyskylä: Synnytyspelko(ulkoinen linkki)
Tarvittaessa ohjaamme sokerirasitustutkimukseen, jossa selvitetään raskausdiabetekseen sairastumista. Sokerirasituskoe tehdään raskausviikoilla 24–28. Ajanvaraus laboratorioon(ulkoinen linkki) kannattaa tehdä heti käynnin jälkeen. Veriryhmältään RhD-negatiiviset odottajat saavat lähetteen sikiön veren RhD- tekijätutkimukseen.
THL suosittelee hinkuyskärokotetta kaikille raskaana oleville. Annamme rokotteen tällä käynnillä. Äidin rokottaminen suojaa syntyvää lasta hinkuyskältä.
Keskustellaan raskauden vaikutuksesta odottajan ja perheen vointiin.
Keskustelemme muun muassa synnytyksestä, vanhemmuudesta, varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä imetyksestä ja muista vauva-arkeen liittyvistä asioista.
Veriryhmältään RhD-negatiiviset odottajat saavat tarvittaessa tällä käynnillä anti-D-immunoglobuliinisuojauksen, mikäli sikiön veriryhmä poikkeaa äidin veriryhmästä.
Tällä käynnillä on mahdollisuus tehdä vanhemmuuden tunnustaminen(ulkoinen linkki), mikäli vanhemmat eivät ole keskenään avioliitossa.
Lääkärin tekemä terveystarkastus, jossa keskiössä ovat odottajan fyysinen ja psyykkinen vointi sekä synnytykseen liittyvät asiat. Käynnillä varmistetaan myös sikiön tarjonta.
Näillä raskausviikoilla käydään terveydenhoitajan vastaanotolla vähintään kahden viikon välein. Käynneillä keskustelemme muun muassa synnytykseen ja imetykseen valmistautumisesta sekä sairaalaan lähdöstä ja tarvittaessa yliaikaisseurannasta.
HUS Jorvin sairaalan äitiyspoliklinikan yhteystiedot((ulkoinen linkki)
HUS Naistenklinikan äitiyspoliklinikan yhteystiedot(ulkoinen linkki)
HUS Hyvinkään sairaalan äitiyspoliklinikan yhteystiedot(ulkoinen linkki)
Raskaana olevien ja synnyttäjien päivystys ja puhelinpalvelu(ulkoinen linkki)
Kaikilla perheillä on mahdollisuus lisäkäynteihin odotuksen aikana.
Lisäkäynnit ja muu mahdollinen tarvittava tuki suunnitellaan perheen yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan.
Mitä tapahtuu neuvolassa lapsen syntymän jälkeen ja pikkulapsiaikana?
Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään alle kouluikäisen lapsen kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhemmuutta. Vastaanotoilla käsitellään perheen terveyteen, hyvinvointiin ja vanhemmuuteen liittyviä asioita. Neuvolassa lapset saavat myös kansallisen rokotusohjelman rokotukset.
Hyvinvointialueemme digitaalisessa asiointikanavassa Lunnassa voit käydä täyttämässä neuvolakäyntiin liittyvät lomakkeet ennen käynnin toteutumista. Käythän heti rekisteröitymässä Lunnaan, jotta saat oikeuden kyseisiin lomakkeisiin.
Olethan yhteydessä neuvolaan mahdollisimman pian vauvan syntymän jälkeen, jo synnytyssairaalasta ennen kotiutumista. Ensikontaktissa sinulta kysytään synnytyksen kulusta, perheen ja vauvan voinnista sekä vauvan tarkemmat syntymätiedot.
Kerrothan, mikäli teillä on sovittu vielä käyntejä sairaalaan (tai kätilö on tulossa kotikäynnille). Ensisynnyttäjän perheelle pyritään tarjoamaan kotikäynti, uudelleensynnyttäjät perheineen tulevat neuvolavastaanotolle
Ensimmäinen käynti on yleensä viikon sisällä kotiutumisesta. Käynnillä keskustellaan synnytyskokemuksesta sekä äidin ja perheen voinnista synnytyksen jälkeen. Käynnillä havainnoidaan vauvan terveydentilaa ja kasvua sekä ohjataan ja tuetaan perhettä imetyksessä sekä vauvan hoidossa tarpeiden mukaisesti.
Täältä löydät tietoa ja tukea vauvan ensimmäisen elinvuoden ajalle. Sivut sisältävät tietoa vauvan kasvusta ja kehityksestä, ruokailusta ja unesta sekä ohjeita, kun vauva sairastaa.
Keskustelemme vastaanotolla vauvan hoitoon ja ravitsemukseen liittyvistä asioista perheen tarpeiden mukaisesti ja tuemme vanhemman ja vauvan vuorovaikutusta. Lisäksi keskustelemme vanhemmuudesta ja huomioimme äidin voinnin ja synnytyksestä palautumisen.
Neuvolan ensimmäinen lääkärintarkastus täydentää synnytyssairaalassa tehtävää lääkärintarkastusta. Käynnillä seuraamme lapsen kasvua ja kehitystä ja keskustelemme perheen tarpeen mukaisista vauva-arjen asioista.
Keskustelemme vauva-arjen asioiden lisäksi vanhempien mielialasta ja jaksamisesta. Keskustelun pohjana käytetään EPDS-kyselyä.
Mielialalomake synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseksi (EPDS)(ulkoinen linkki)
Kansallisen rokotusohjelman mukaisten rokotteiden aloitus
Käynti on osa laajaa terveystarkastusta. Laajassa terveystarkastuksessa keskustelemme lapsen ja koko perheen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä, ja se sisältää sekä terveydenhoitajan että lääkärin tapaamisen.
Valmistaudu etukäteen kotona keskustelemalla perheen voimavaroista ja terveystottumuksista voimavaralomakkeen avulla Vauvaperheen voimavaralomake(ulkoinen linkki) sekä täyttämällä neuvolan päihdeseulontalomake joka löytyy Lunnasta.
Lääkärin vastaanotto on lapsen ollessa 4 kuukauden ikäinen.
Kansallinen rokotusohjelma: THL: Lasten ja nuorten rokotusohjelma(ulkoinen linkki)
Käynnillä seuraamme lapsen kasvua ja kehitystä ja huomioimme mahdolliset rokotukset. Keskustelemme perheen tarpeen mukaan vauva-arjen asioista.
Keskustelemme muun muassa lapsen ravitsemuksesta, imetyksen jatkumisesta, perheen voinnista sekä muista perheelle tärkeistä asioista.
Kansallinen rokotusohjelma: THL: Lasten ja nuorten rokotusohjelma(ulkoinen linkki)
Keskustelun aiheina ovat muun muassa totuttelu kiinteisiin ruokiin, uniasiat, lapsen motorinen kehitys ja liikkuminen, kodin turvallisuus sekä suun terveydenhoito.
Käynnillä seuraamme lapsen kasvua ja kehitystä ja huomioimme mahdolliset rokotukset. Keskustelemme perheen tarpeen mukaan vauva-arjen asioista.
Näiltä sivuilta löydät tietoa taaperon ja leikki-ikäisen lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä vinkkejä lapsen hyvinvoinnin tukemiseen.
Keskustelemme muun muassa vuorovaikutuksesta, lapsen kielellisestä ja motorisesta kehityksestä, ravitsemuksesta sekä päivärytmistä.
Kansallinen rokotusohjelma: THL: Lasten ja nuorten rokotusohjelma(ulkoinen linkki)
Alle kouluikäisille lapsille tehdään suun terveystarkastus 1-, 3- ja 5-vuoden iässä suunterveydessä.
Täytä Lunnassa 1,5-vuotiaan esitietolomake hyvissä ajoin ennen vastaanottoa.
Pyydämme vanhempia myös täyttämään Lunnassa neuvolan päihdeseulontalomakkeen.
Tarkastukseen kuuluu kasvun ja kehityksen seurannan lisäksi keskustelua vanhempien esille nostamista asioista. Keskeisiä aihealueita ovat lapsen voimakas oppimisen ja oman tahdon kehittyminen sekä puheenkehitys.
Kansallinen rokotusohjelma: THL: Lasten ja nuorten rokotusohjelma(ulkoinen linkki)
Täytä Lunnassa 2-vuotiaan esitietolomake hyvissä ajoin ennen vastaanottoa. Keskustelemme käynnillä vanhempien esiin nostamista asioista sekä mm. lapsen puheen kehityksestä, iän mukaisen oman tahdon kehittymisestä ja siisteyskasvatuksesta.
Täytä Lunnassa 3-vuotiaan esitietolomake hyvissä ajoin ennen vastaanottoa. Käynnillä seuraamme lapsen kasvua ja kehitystä sekä tutkimme lapsen lähinäön. Keskustelemme käynnillä vanhempien esiin nostamista asioista.
Alle kouluikäisille lapsille tehdään suun terveystarkastus 1-, 3- ja 5-vuoden iässä suunterveydessä.
Perheelle kerrotaan 4-vuotiaan lapsen laajasta terveystarkastuksesta
Ennen neuvolakäyntiä varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhemmat käyvät päiväkodissa varhaiskasvatuskeskustelun, josta yhteenveto lähetetään vanhempien luvalla neuvolaan tiedoksi.
Valmistautukaa käynnille täyttämällä esitietolomake sekä vanhempien päihdeseulontalomake hyvissä ajoin ennen vastaanottoa Lunnassa.
Tuokaa vastaanotolle täytetty Voimaperheet-kyselylomake, jonka olette saaneet kotiin postitse.
Käynnillä seuraamme lapsen kasvua ja kehitystä, tutkimme lähi- ja kaukonäön sekä mittaamme verenpaineen. Lapsi on osan ajasta kahdestaan terveydenhoitajan kanssa tekemässä erilaisia lapsen kehitysvaiheeseen sopivia tehtäviä
Kansallinen rokotusohjelma: THL: Lasten ja nuorten rokotusohjelma(ulkoinen linkki)
Lääkärin tutkimuksen lisäksi palaamme tarvittaessa terveydenhoitajan vastaanotolla esiin nousseisiin asioihin.
Laajasta terveystarkastuksesta lähetetään yhteenveto takaisin varhaiskasvatukseen vanhempien luvalla.
Täytä Lunnassa 5-vuotiaan esitietolomake hyvissä ajoin ennen vastaanottoa. Käynnillä seuraamme lapsen kasvua ja kehitystä sekä tutkimme kuulon. Keskustelemme vanhempien esitietolomakkeella esiin nostamista asioista.
Alle kouluikäisille lapsille tehdään suun terveystarkastus 1-, 3- ja 5-vuoden iässä suunterveydessä.
Täytä Lunnassa 6-vuotiaan esitietolomake hyvissä ajoin ennen vastaanottoa. Käynnillä seuraamme lapsen kasvua ja kehitystä sekä keskustelemme vanhempien esitietolomakkeella esiin nostamista asioista.
Kansallinen rokotusohjelma: THL: Lasten ja nuorten rokotusohjelma(ulkoinen linkki)
Terveydenhoitaja kirjaa lapsen terveystietoihin lyhyen yhteenvedon neuvola-ajalta kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista kouluterveydenhuoltoa varten. Seuraava terveystarkastus on kouluterveydenhuollossa kouluuntulotarkastus ennen 1. luokan alkua tai sen aikana.
Kaikilla perheillä on mahdollisuus tarpeen mukaisiin lisäkäynteihin. Lisäkäynnit ja muu mahdollinen tarvittava tuki suunnitellaan perheen yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan.