Lääkeautomaatista vapautta ja turvaa kotona asuville

16.8.2023 11.04

 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on käytössä noin 400 lääkeautomaattia.   

Lohjan Roution kaupunginosassa lääkeautomaattien kokeilu aloitettiin vuonna 2017. Pilottihanke osoittautui onnistuneeksi ja nyt Lohjalla on käytössä 106 lääkeautomaattia.  

Lohjan kotihoidossa työskentelevän hoitaja Maarit Nurmisen mukaan lääkeautomaatit ovat tuoneet merkittävää helpotusta ikäihmisten ja hoitajien arkeen.  

 Perinteisesti aamut ovat työmme ruuhkahuippuja, koska monet lääkkeet otetaan aamuisin. Kun asiakas pystyy ottamaan lääkkeet automaatista itse, on aamukäynti voitu siirtää päivään, ja voimme tehdä käynnin aikana lääkkeenannon sijaan jotain muuta asiakkaalle tärkeää.  

Automaatti ilmoittaa, jos lääke on jäänyt ottamatta

Lääkeautomaatit lisäävät Nurmisen mukaan asiakkaiden turvallisuutta ja itsenäisyyttä.  

– Asiakkaalla on noin kolme tuntia aikaa ottaa lääke. Jos lääkettä ei oteta, kone nielaisee sen ja siitä lähtee soitto kotihoitoryhmään. Pystymme reagoimaan tilanteeseen heti soittamalla asiakkaalle, tai menemällä käymään.  

Nurminen kertoo, että syy, miksi lääkettä ei oteta, voi olla esimerkiksi asiakkaan kaatuminen.  

– Kun automaatista tulee ilmoitus meille, saa asiakas heti avun. Muutoin hän saattaisi joutua odottamaan hoitajan käyntiä iltaan tai jopa seuraavaan aamuun asti.  

Nurmisen mukaan ikäihmiset suhtautuvat lääkeautomaatteihin yleensä positiivisesti. Monet iloitsevat, että heillekin kehitetään nykyteknologiaa.  

– Lääkeautomaatit ovat hyvä esimerkki onnistuneesta kehityksestä. Se tuo turvaa, mutta ei sido asiakasta väärällä tavalla. Jos asiakas on lähdössä harrastuksiin tai matkalle, ohjelmoidaan automaatti antamaan lääkkeet mukaan. Sekin lisää asiakkaan kokemaa itsenäisyyttä.

Epäilykset vaihtuivat innostuneisuuteen

Espoonlahden kotihoidossa lääkeautomaattikoulutukset alkoivat viime syksynä. Hoitaja Katja Kellokoski myöntää suhtautuneensa automaatteihin aluksi hieman skeptisesti.  

– Nyt, kun olen nähnyt asiakkaiden innostuneisuuden, ilon ja vastuunoton, olen kiitollinen, että lääkeautomaatit on keksitty. 

Kellokosken mukaan lääkeautomaatteja käyttäviltä asiakkailta on voitu karsia kotihoitokäyntejä, mikä tuo heille rahallista säästöä. Jos käyntikerrat pysyvät samoina, on voitu keskittyä enemmän esimerkiksi asiakkaan hoidolliseen puoleen.  

Kellokoski on huomannut, että automaattiin kohdistuvia epäilyksiä on ollut myös esimerkiksi muistisairaiden ikäihmisten omaisilla.  

– Erään muistisairaan omaiset miettivät, voiko meidän äiti enää oppia automaatin käyttöä. Nyt he ovat ihan ihmeissään, kun lääkkeenotto sujuu hienosti ja äiti suorastaan halailee automaattia, kun on niin ihana kaveri kotona. Se tuo asiakkaalle turvallisuuden tunnetta, ja on vähän kuin puoliso, joka muistuttaa lääkkeiden otosta.  

Enemmän aikaa asiakastyöhön

Kellokoski sanoo, että lääkkeet ovat aina olleet iso osa ikäihmisten hoitotyötä.  

– On suuri parannus hoitotyöhön, että automaatit pystyvät hoitamaan lääkkeenannon. Se mahdollistaa, että me ihmiset saamme yhä enemmän keskittyä asiakaslähtöiseen työhön, hän sanoo.  

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kotona asumista tukevien palveluiden projektipäällikkö Anni Virtasen mukaan lääkeautomaateista on saatu hyvää palautetta sekä asiakkailta että henkilökunnalta.

– Lääkeautomaattien avulla voimme vapauttaa hoitajien käsipareja fyysistä hoitoa vaativiin tehtäviin ja taata asiakkaalle mahdollisuuden kiireettömään hoitokontaktiin. Haluamme jatkossa olla teknologian suhteen edelläkävijä, ja tästä syystä kannustamme teknologian käyttöönoton laajentamiseen, hän sanoo.

Koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue