Sujuvia palvelupolkuja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin
Hyvinvointialueemme on ottanut merkittäviä askeleita nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen parantamiseksi. Viime vuoden loppuun saakka kestänyt selvityshanke on tuottanut konkreettisia hyötyjä, jotka näkyvät jo nuorten arjessa. Heille on nyt tarjolla sujuvat ja yhtenäiset palvelut koko alueellamme.
Yhtenäiset palvelut – selkeä palvelupolku
Palvelulinjajohtaja Juha-Pekka Strömberg kertoo, että nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilanne hyvinvointialueen alkaessa oli todella pirstaleinen. Perimme 10 kunnan alueelta 10 eri tapaa, joilla palveluja oli tuotettu. Nuoret eivät olleet tasa-arvoisia palvelujen saamisen suhteen.
Selvityshankkeen pohjalta rakennettu uusi toimintamalli on ollut hyvin laaja muutos, jossa asiakkaalle näkyvät konkreettisimmin kolme asiaa: yhtenäiset ikärajat, yhtenäiset kriteerit palveluihin pääsemisessä ja palvelun yhtenäinen porrastaminen eri tasoille.
– Nuorten palvelut ovat nyt 13–17-vuotiaille, ja 18 vuotta täyttäneet siirtyvät aikuisten palveluihin. Tämä muutos selkeyttää palvelupolkua ja parantaa palvelujen saavutettavuutta, palveluyksikköpäällikkö Susanna Råman-Maljonen kertoo.
– Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on nuorelle lähipalvelua. Se on ensimmäinen paikka, josta nuori saa apua, ja tarvittaessa hänet ohjataan eteenpäin, kertoo Petri Luomaa lasten, nuorten ja perheiden palveluista.
Opiskeluhuollon terveydenhoitajilla, kuraattoreilla ja psykologeilla on merkittävä rooli havaita ja tarjota apua nuorille varhaisessa vaiheessa palvelujen toimiessa kouluilla ja oppilaitoksissa nuoren arjessa. Tavoitteena on, että nuoren auttaminen alkaa opiskeluhuollon palveluista silloin, kun oireilu on vielä lievää. Yhteisöllisen opiskeluhuollon keinoin voidaan vaikuttaa esimerkiksi luokan ilmapiiriin ja sitä kautta opiskelijoiden mielenhyvinvointiin.
– Olemme kouluttaneet opiskeluhuollon ammattilaisia esimerkiksi ohjatun omahoidon toteuttamiseen ja nuorten interventionavigaattorin käyttöön, jotta osaamme auttaa nuoriamme yhä paremmin opiskeluhuollossa, toteaa palvelulinjajohtaja Tuija Harakka.
Jos nuorella on varsinainen arjen toimintakykyyn vaikuttava häiriö, hänet ohjataan mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Diagnosoituihin sairauksiin ja vakaviin häiriöihin avuksi tulevat HUSin palvelut.
– Palvelutasolta toiselle siirtymistä arvioivat aina nuori ja ammattilainen yhdessä, palveluyksikköpäällikkö Joanna Immonen kertoo. Tässäkin toimitaan yhteisten periaatteiden mukaisesti.
Hoidon porrastus ja yhtenäistäminen ovat parantaneet palvelujen toimivuutta. Nuori saa oikean tasoista apua mahdollisimman läheltä, perustuen yhteisiin kriteereihin. Hoidon yhdenmukainen porrastaminen eri tahoille selkeyttää myös ammattilaisten työnjakoa.
Palvelut ovat vaikuttavia ja saavutettavia
Samalla kun olemme selkiyttäneet nuorten palvelupolkuja, olemme vahvistaneet ensilinjaa kouluttamalla henkilöstöä. Näin jokaisella palvelun tasolla on käytettävissä oikeanlainen osaaminen nuoren haasteiden auttamiseen. Palvelujemme vaikuttavuus ja saavutettavuus on ottanut ison harppauksen eteenpäin.
Lue palveluistamme
Lisätietoja
- Juha-Pekka Strömberg, palvelulinjajohtaja, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
- Susanna Råman-Maljonen, palveluyksikköpäällikkö, Mielenterveys- ja päihdepalvelut, Ensilinjan palvelut
- Joanna Immonen, palveluyksikköpäällikkö, Mielenterveys- ja päihdepalvelut, Vastaanottopalvelut
- Tuija Harakka, palvelulinjajohtaja, Perhekeskuksen ehkäisevän ja varhaisen tuen palvelut
- Petri Luomaa, projektipäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@luvn.fi
- Sosiaalipalvelut