Lähisuhdeväkivalta ei ole uhrin häpeä

25.11.2025 5.00

Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa väkivaltaa, joka tapahtuu läheisissä ihmissuhteissa nykyisen tai entisen kumppanin, perheenjäsenen tai muun läheisen välillä. Se voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista tai digitaalista väkivaltaa. Usein väkivalta ei ole yksittäinen teko, vaan jatkuu ja pahenee ajan myötä. Uhrin pelko ja häpeä ja toisaalta myös tunneside väkivallan tekijään estävät monia hakemasta apua, ja siksi ilmiö jää usein piiloon. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vastuu väkivallasta on aina tekijällä. Väkivallasta on mahdollista selviytyä, ja monenlaista apua on tarjolla.

Suomessa lähisuhdeväkivalta koskettaa kymmeniä tuhansia ihmisiä vuosittain. Viranomaisten tietoon tuli vuonna 2024 noin 13 000 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta, joissa uhreista 74 % oli naisia ja 26 % miehiä. Alaikäisiä uhreja oli noin 3 000. On kuitenkin tärkeää muistaa, että nämä luvut kertovat vain ilmoitetuista tapauksista ja todellinen määrä on paljon suurempi. Eri arvioiden mukaan joka kolmas tai jopa joka toinen nainen ja joka kuudes mies on elämänsä aikana kokenut fyysistä parisuhdeväkivaltaa tai sillä uhkailua. Lapsista kolmannes joutuu kokemaan kaltoinkohtelua, väkivaltaa tai altistuu perheväkivallalle kotonaan.

Lähisuhdeväkivalta ei katso ikää, sukupuolta, kulttuuria tai taloudellista asemaa. Se voi koskettaa ketä tahansa meistä.

Mitä väkivalta tekee ihmiselle?

Väkivallan seuraukset ovat vakavia. Uhrille ne voivat tarkoittaa fyysisiä vammoja, mutta myös psyykkisiä arpia: masennusta, ahdistusta, traumaperäistä stressihäiriötä ja univaikeuksia. Väkivalta voi heikentää toimintakykyä ja aiheuttaa pitkäaikaissairauksia. Tutkimusten mukaan väkivaltaa kokeneet käyttävät terveydenhuollon palveluja jopa kaksinkertaisesti muuhun väestöön verrattuna.

Myös tekijälle väkivalta voi olla merkki vakavista ongelmista. Taustalla voi olla opittuja toimintamalleja, päihdeongelmia tai kyvyttömyyttä käsitellä tunteita. Suomessa toimii palveluja, jotka auttavat tekijöitä lopettamaan väkivallan – apua hakevat usein ne, jotka haluavat katkaista kierteen ja pelastaa ihmissuhteensa.

Voiko väkivallan kierre katketa?

Kyllä voi. Apua on saatavilla, ja se on maksutonta. Hyvinvointialueet tarjoavat sosiaali- ja terveyspalveluja, ja järjestöt tekevät tärkeää työtä niin uhrien kuin tekijöiden tukemiseksi. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (”Istanbulin sopimus”) velvoittaa Suomea ehkäisemään ja torjumaan väkivaltaa kokonaisvaltaisesti.

Jos olet kokenut väkivaltaa tai pelkäät sitä, et ole yksin. Matalan kynnyksen apua saa tarvittaessa ympäri vuorokauden. Väkivallan kierteen katkaiseminen on mahdollista ja se voi pelastaa henkiä.

Tapahtumia teemapäivänä

Kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää vietetään 25.11. Teemapäivän väri on oranssi, joten saatat huomata oranssiksi valaistuja rakennuksia ja ihmisten päällä oranssia vaatetusta.

Teemapäivänä voit Länsi-Uudellamaalla osallistua esimerkiksi Valoa – ei väkivaltaa tapahtumaan tai Helsingissä hiljaiseen kynttiläkulkueeseen(ulkoinen linkki).

Palvelut Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella

Länsi-Uudenmaan alueella toimivia auttajia löydät hyvinvointialueen verkkosivuilta. Hyvinvointialueen omia palveluja ovat

Länsi-Uudenmaan alueella apua tarjoavien järjestöjen palveluja ja yhteystietoja löydät sivultamme: Apua väkivaltaan

Koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue