Arviointikertomus 2024

Tarkastuslautakunta on huolissaan vammaispalveluhakemusten ja -päätösten lakisääteisten käsittelyaikojen ylittymisestä. Käsittelyajoissa on kuitenkin tapahtunut parannusta vuoden aikana.

Vammaissosiaalityön ja vammaispalvelutuotannon vuodelle 2024 asetetut tavoitteet ovat edenneet suunnitellusti. Tarkastuslautakunta toteutti yhteistyössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä HUS-yhtymän tarkastuslautakuntien kanssa yhteisarvioinnin vammaispalvelujen toteutumisesta alueillaan. Arviointia varten pyydettiin muun muassa hyvinvointialueiden vammaisneuvostoilta lausunnot vammaispalvelujen toimivuudesta hyvinvointialueella ja HUS-yhtymässä.

Länsi-Uudellamaalla vammaispalveluhakemusten ja -päätösten raportoidut käsittelyajat ovat pääsääntöisesti parantuneet vuoden 2024 aikana. Lisäksi ruotsinkielistä vammaissosiaalityötä on saatavilla riittävästi, ja ruotsinkieliset asiakkaat saavat päätökset omalla äidinkielellään. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaisneuvoston lausunnon mukaan HUS-yhtymän erikoissairaanhoidon palveluista on saatu hyvää palautetta, kun asiakas on päässyt palvelujen piiriin.

Vammaisneuvostojen lausunnoissa korostuivat yhteisinä haasteina esimerkiksi yhteyden saamisen vaikeudet, päivä- ja työtoiminnan väheneminen, valinnan vapauden puute sekä osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien rajallisuus. Lisäksi erikoissairaanhoidon palveluihin pääsy HUS-yhtymässä on koettu vaikeaksi hoidontarpeen kiireellisyydestä huolimatta.

Länsi-Uudellamaalla korostuivat erityisesti päätöksenteon lakisääteisten aikarajojen ylitykset, oikaisuvaatimusten pitkät käsittelyajat sekä kuljetuspalveluihin liittyvä tyytymättömyys. Vaikka vammaispalveluhakemusten ja -päätösten käsittelyajoissa on tapahtunut parannusta vuoden aikana, on tarkastuslautakunta huolissaan lakisääteisten käsittelyaikojen ylittymisestä. Länsi-Uudellamaalla ruotsinkielisten palvelujen saatavuudessa ilmenee vaihtelua alueen sisällä.

Tarkastuslautakunta arvioi, että toteuttamalla vammaispalveluille palvelustrategiassa asetettuja tavoitteita, voidaan vammaisneuvostojen esiin nostamia epäkohtia parantaa ja kehittää. Erityistä huomiota tulee kuitenkin kiinnittää niihin vammaisneuvostojen esiin nostamiin huoliin, joita ei ole huomioitu vammaispalvelujen palvelustrategiassa. Näitä ovat viestinnän ja tiedottamisen puutteet, sähköisten palvelujen saavutettavuus ja rakennusten esteettömyys sekä erityiset tavoitteet HUS-yhtymän palveluille.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Kaisa Alaviiri nostaa esiin vakavan huolenaiheen: ”Vammaispalveluissa lakisääteiset määräajat eivät tällä hetkellä toteudu kaikilta osin. Esimerkiksi palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvitys tulisi aloittaa viimeistään seitsemäntenä päivänä – tähän emme valitettavasti vielä yllä täysimääräisesti. Tarkastuslautakuntana olemme syvästi huolissamme siitä, miten vammaisten henkilöiden osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet ja itsemääräämisoikeus toteutuvat käytännössä. Nämä eivät ole vain velvoitteita – ne ovat perusoikeuksia, joita meidän on puolustettava määrätietoisesti.”

Tarkastuslautakunta on nostanut vammaispalveluista esiin muun muassa henkilökuljetusten yhdistämisen aloittamisen suunnitellusti, vaikka asiassa koetaan olevan edelleen paljon kehitettävää.  Onnistumisena on pidettävä kuljetuspalvelujen euro- ja kilometrikukkaromallin pilotointia, jossa asiakkaat saavat matkamäärän sijaan yksilöllisen matkabudjetin.

Tarkastuslautakunta on tunnistanut useita onnistumisia ikääntyneiden palveluissa. Omaishoidon kehittämissuunnitelma on laadittu vuodelle 2025 ja alueellinen ikäverkosto toimii aktiivisesti. Lisäksi Seniori-infon toimintaa on kehitetty. Asumispalveluissa on otettu käyttöön yhtenäiset kriteerit ja palvelusisällöt. Yhteisöllinen asuminen on tavoitellusti ensisijaisena asumispalveluna, ja pitkäaikaisesta laitoshoidosta on luovuttu vuoden 2024 aikana.

Teknologian ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä on tehostettu. Asiakkaiden toimintakyvyn tukemiseksi ja virkistykseksi on hyödynnetty muun muassa erilaisia sisältöpalveluja. Kehitettävääkin on. Vaikka asiakkaat tavoitetaan pääsääntöisesti vuorokauden kuluessa yhteydenotosta, on takaisinsoittojärjestelmässä havaittu tarpeetonta viivettä. Tarkastuslautakunnan mukaan asiakkaan tulisi saada yhteys palveluihin mahdollisimman nopeasti ja esteettä. Siirtoviivepäivien määrä on myös vähentynyt, mikä on myönteinen kehityssuunta. Tavoitteena tulee kuitenkin olla se, että siirtoviivepäiviä ei syntyisi.

Hyvinvointialueen tulos vuodelta 2024 oli hieman yli viisi miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta lähes alkuperäisen talousarvion mukainen. Vuosien 2023 ja 2024 aikana kertynyt alijäämä, voin 127 miljoonaa euroa, kyetään kattamaan voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesti vuoteen 2026 mennessä. Tämän perusteella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue voi jatkaa palveluiden kehittämistä ja tehostamista yhdessä henkilöstönsä kanssa ja asiakkaiden parhaaksi. Tarkastuslautakunta kannustaa hyvinvointialuetta edelleen tarkkaan talouden hallintaan voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesti.

”Hyvinvointialueen menestys perustuu ihmisiin, ei rakenteisiin. Henkilöstön osaaminen, sydän ja sitoutuminen ovat avainasemassa. Toimintakulttuurin ja johtamisen tulee aktiivisesti tukea osaamisen kehittymistä. Työn hallinnan tunne, arvostus ja vaikutusmahdollisuudet ovat työhyvinvoinnin perusta. Hyvinvoiva henkilöstö tarjoaa parhaita palveluita”, sanoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Kaisa Alaviiri.