Arviointikertomus 2025

Tarkastuslautakunnan johtopäätös on selkeä: aluevaltuuston asettamat tavoitteet ensimmäiselle valtuustokaudelle toteutuivat pääosin, erityisesti talouden ja rakenteiden osalta. Ensimmäinen valtuustokausi oli poikkeuksellinen, sillä toiminta käynnistyi samanaikaisesti mittavien rakenteellisten muutosten kanssa. Arvioinnin perusteella hyvinvointialue onnistui kokonaisuutena pääosin hyvin, vaikka toimintaan liittyy myös selkeitä kehittämiskohteita.

Yksi valtuustokauden keskeisimmistä onnistumisista oli talouden tasapainottaminen. Vuonna 2025 hyvinvointialue saavutti noin 128 miljoonan euron ylijäämän, joka kattoi aiempien vuosien alijäämän. Saavutus on merkittävä erityisesti toiminnan alkuvaiheen haasteet huomioiden.

Talouden tasapaino saavutettiin määrätietoisilla ja laajoilla toimenpiteillä, kuten palvelurakenteen tarkastelulla, kustannusten kasvun hillitsemisellä ja toimintatapojen uudistamisella. Erillisten tasapainottamisohjelmien vaikutus oli yhteensä noin 80 miljoonaa euroa.

Tarkastuslautakunta korostaa kuitenkin, että toiminnan ja taloudellisen ennustettavuuden kehittämistä on jatkettava. Talouden seurannassa on perusteltua tuoda esiin se, kuinka tulevaisuuden rahoituksen riskitekijät vaikuttavat toimintaan ja mihin mahdolliset toimenpiteet tullaan kohdistamaan. Talouden seurantalukujen kehittymistä on mahdollisuuksien mukaan seurattava yhdessä alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistymistä kuvaavien mittareiden kanssa.

Palveluja kehitettiin monilla osa-alueilla. Palvelujen saatavuutta parannettiin, digitaalisia ratkaisuja otettiin käyttöön ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa lisättiin. Arviointi osoittaa kuitenkin, että tavoitteet jäivät osin yleiselle tasolle. Tämän vuoksi konkreettiset vaikutukset asukkaiden arkeen eivät ole kaikilta osin selkeästi osoitettavissa.

Hyvinvointialueelle rakennettiin nopeasti toimivat rakenteet ja ohjausmallit. Strategisten tavoitteiden jalkauttaminen käytännön toimintaan jäi kuitenkin osin puutteelliseksi. Tavoitteita ja mittareita oli paljon, mutta niiden välinen yhteys ei ollut riittävän selkeä. Tämä heikensi toiminnan vaikuttavuuden arviointia.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Nina af Hällström nostaa esiin asukkaiden kannalta keskeisiä huolenaiheita: ”Valmius häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on kehittynyt, mutta liian hitaasti. Kaikkia suunnitelmia ei ole päivitetty, harjoittelua on ollut niukasti ja erityisesti kriittisten tietojärjestelmien varmuus jäi osin avoimeksi. Tämä heikentää alueen kykyä vastata yllättäviin kriiseihin. Samoin henkilöstön saatavuus, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, on pysynyt haasteena. Oppilaitosyhteistyötä ja kansainvälistä rekrytointia on lisätty, mutta vaikutukset näkyvät toistaiseksi vain rajallisesti asukkaiden palvelukokemuksessa.”

Yhteistyö kuntien ja muiden toimijoiden kanssa on kehittynyt, mutta toimintamallit ovat vielä osin vakiintumassa. Yhteistyön vaikuttavuutta tulee seurata aiempaa järjestelmällisemmin. Myös palvelujen järjestämistapoihin liittyvää kokonaisuutta, kuten monituottajamallia, on tarpeen selkeyttää.

Hyvinvointialueella on lisäksi hyväksytty ilmasto-ohjelma ja hiilineutraaliustiekartta. Ne luovat hyvän perustan, mutta toimeenpano on vielä kesken, ja tavoitteiden käytännön toteutusta tulee vahvistaa.

”Seuraavalla valtuustokaudella onnistumisia mitataan ennen kaikkea sillä, tunteeko asukas saavansa tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan, turvallisesti ja yhdenvertaisesti. Kun johtamisen suuntaviivat ja toiminnan tavoitteet ovat selkeitä kaikille, kommunikaatio kirkasta ja palvelut laadukkaita ja vaikuttavia, varmistamme, että asukas tulee kuulluksi ja tuetuksi. Näin edistämme sekä länsiuusimaalaisten hyvinvointia että alueen kehitystä”, sanoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Nina af Hällström.