Toimiva arki – konkreettisia vinkkejä lapsen tai nuoren vanhemmille

Elämäntavoilla on keskeinen merkitys keskittymisen ja tarkkaamattomuuden pulmien avussa ja tuessa, koska ne vaikuttavat suoraan aivojen vireystilaan, keskittymiskykyyn ja tunteiden säätelyyn.​

Säännöllinen uni, riittävä liikunta, tasainen ruokailu ja selkeä päivärakenne auttavat arjen hallinnassa ja tukevat aivojen toimintaa. Lisäksi tulee huomioida sähköisen median käyttö.

Kun arjen peruspilarit ovat kunnossa, keskittymiskyky ja toimintakyky paranevat, oma olo tasapainottuu ja perheen arki helpottuu.

Monilla keskittymättömyyshaasteisilla lapsilla ja nuorilla on univaikeuksia. Se voi liittyä vireystilan säätelyn haasteisiin. Illalla rauhoittuminen voi olla hankalaa ja uni katkonaista. Myös unen määrä voi jäädä liian lyhyeksi, jos nukahtaminen viivästyy. 

Unen häiriintyminen ja siitä seuraava väsymys voivat vaikuttaa

• keskittymiseen
• muistiin
• oppimiseen
• tunteiden säätelyyn ja mielialaan.

Ihmiset reagoivat yksilöllisesti univajeeseen. ​Toiset saattavat olla väsyneitä, toiset levottomia ​ja ärtyneitä. On myös mahdollista, että univaje ​näkyy ylivirittyneisyytenä.

Riittävä unen määrä 

• 6–12-vuotiailla n. 9–12 tuntia yössä
• 13–18-vuotiailla n. 8–10 tuntia yössä

1. Säännöllinen ruokailurytmi ja terveellinen ruokavalio: Kiinnitä huomiota iltapalaan. Sopiva kylläisyys edistää nukahtamista. Iltapala voi olla yksi osa iltarutiinia. Ei kahvia, cola- eikä energiajuomia klo 17 jälkeen.
2. Liikunta: Motivoi ja kannusta säännölliseen päiväaikaiseen liikuntaan. Liikunta laskee stressihormoneja ja tämä vaikuttaa myönteisesti yöuneen. Liian aktivoivaa fyysistä tekemistä, kuten riehumisleikkejä, tulee välttää illalla ennen nukkumaanmenoaikaa.
3. Iltarutiini: Luo tuttu ja turvallinen 15–30 minuuttia kestävä iltarutiini, joka toistuu säännöllisesti joka ilta. Myös nuorilla iltarutiinit helpottavat nukahtamista ja parantavat yönaikaista unenlaatua.
   • leikki- ja alakouluikäisellä esim. iltapala, hampaidenpesu, 10-15 min yhteinen lukuhetki, rauhoittuminen omaan sänkyyn, musiikin kuuntelu
   • yläkouluikäisellä esim. perheen yhteinen iltapalahetki, päivän tapahtumien läpikäyminen, kevyttä lukemista, musiikin kuuntelua,  suihku
4. Unirytmi: Nukkumaan tulee mennä pääsääntöisesti samaan kellonaikaan ja nousta tiettyyn aikaan ylös, myös viikonloppuisin ja loma-aikoina. Juhlapäivinä voi valvoa myöhempäänkin, kunhan seuraavina päivinä palaillaan taas normaaliin rytmiin.
5. Vireystilan laskeminen ajoissa: Tietokoneen ja muiden laitteiden (mukaan lukien televisio) käyttö tulee lopettaa 1–2 tuntia ennen nukkumaan menoa. Laitteiden sininen valo sekä kiinnostava sisältö voivat ylläpitää vireystilaa niin, että nukahtaminen vaikeutuu. Puhelimet, kellopuhelimet yms. kannattaa jättää kokonaan makuuhuoneen ulkopuolelle. Kevyt hieronta tai rentoutusharjoitukset voivat myös auttaa rauhoittumaan. 
6. Nukkumisympäristö: Levollinen, viileä ja riittävän pimeä nukkumisympäristö luovat otolliset olosuhteet unelle. Unilelu, painava peitto, hiljainen musiikki, himmeä yövalo tai riittävä pimennys voivat auttaa rauhoittumaan.
7. Huolihetki: Jos lapsella tai nuorella on taipumusta murehtimiseen, kannattaa päivän tapahtumista ja huolista irrottautua alkuillasta, hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa juttelemalla mieltä painavista asioista huoltajan kanssa ja miettimällä yhdessä ratkaisuja.
8. Vuode: Sänky kannattaa rauhoittaa nukkumiseen, ja välttää oleilemista sillä ennen nukkumaan käymistä (iltasatu/iltalukeminen ok). Muuten sänky voi ehdollistua sängyssä pyörimiseen ja valvomiseen.

Säännöllinen ateriarytmi ja riittävä energiansaanti auttavat säilyttämään tasaisen vireystilan läpi päivän. Säännöllinen syöminen pitää verensokerin tasaisena, jolloin lapsi tai nuori jaksaa keskittyä paremmin, oppii ja on aktiivinen ilman äkillisiä nälän tai väsymyksen hetkiä.

Syöminen vaikuttaa myös mielialaan ja tunteisiin. Säännölliset ateriat auttavat pitämään mielialan vakaampana, koska aivot saavat tarvitsemansa ravinnon oikeaan aikaan.

Ravitsemuksen puutteet, kuten riittämätön energiansaanti tai yksipuolinen ruokavalio, vaikuttavat jaksamiseen ja kognitiiviseen toimintaan eli muistiin ja oppimiseen, päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun sekä tarkkaavaisuuteen sekä keskittymiskykyyn.

Yhteiset ruokailuhetket vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Anna lapselle ja nuorelle ikätasoisia tehtäviä ruuanlaittoon ja ruokailuun liittyen, lapsi voi esimerkiksi kattaa pöydän tai pilkkoa kasviksia ja nuori osallistua ruoan laittoon isomminkin.​

• Suhtaudu neutraalisti, vältä valtataistelua – älä pakota syömään.
• Pidä ruokailut säännöllisinä ja ennakoitavina.
• Anna kehuja hyvästä käyttäytymisestä.
• Sopikaa ja keskustelkaa yhteisistä ruokailuun liittyvistä käytännöistä, kuten käsien pesusta ja eri ruoka-aineisiin tutustumisesta​.
• Anna luvallinen liikkumistehtävä ruokailun lomaan (esim. hae maito, tarjoile jälkiruoka).
• Helpota istumista esimerkiksi nystyrätyynyn avulla.
• Keskity tunnelmaan – älä puutu turhaan esimerkiksi liikehdintään, jos ruokailu sujuu.
• Ennakoi nälkää ja pidä säännöllinen, terveellinen ateriarytmi.
• Rajaa syöminen ruokapöytään ja ruoka-aikoihin, vältä ylimääräisiä välipaloja.
• Karsi ärsykkeet: poista ylimääräiset esineet ja sulje TV.
• Valitse rauhallinen ja toimiva istumapaikka, josta hän näkee koko huoneen tai jokaisen ruokailijan.

Liikunta on lapselle luontaista ja erittäin tärkeää kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Lapsella ja nuorella tulisi olla päivittäistä monipuolista liikuntaa. Liikkuminen vahvistaa muun muassa kehon hahmottamista, tasapainoa, koordinaatiota ja keskittymistä.

Ulkoilu ja fyysinen aktiivisuus auttavat lasta/nuorta purkamaan energiaa rakentavasti, jolloin myös rauhallisiin hetkiin on helpompi keskittyä. Liikunta tukee lisäksi itsetuntoa, itsensä ilmaisua ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Aikuisen tehtävä on huolehtia, että lapsella/nuorella on riittävästi mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen. Myönteinen kannustus ja yhdessä liikkuminen vahvistavat lapsen omaa motivaatiota ja innostus voi kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

Liikuntasuositus 7–17-vuotiaille:​

• Monipuolista, reipasta ja rasittavaa​ liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla.
• Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.

• Hyödynnä arkiliikunta: Kävele tai pyöräile kouluun ja harrastuksiin. Jää bussista pois pysäkkiä tai paria ennen. Valitse portaat hissin sijaan.
• Tee liikkumisesta sosiaalista: Sovi kavereiden kanssa yhteisistä palloilupeleistä, lenkeistä, metsäretkistä tai uintireissuista.
• Kokeile uusia lajeja matalalla kynnyksellä: Etsi itsellesi mieluinen harrastus, kuten tanssi, parkour, skeittaus tai kiipeily.
• Yhdistä liikunta mieluisiin asioihin: Kuuntele podcasteja tai musiikkia kävellessä, tai polje kuntopyörää sarjoja katsellessa.
• Kerää liikuntaa pätkissä: Liikuntaa ei tarvitse harrastaa kerralla tuntikausia; lyhyemmätkin pyrähdykset (esim. 10–15 min) kerryttävät päivittäistä suositusta.
• Tauota istumista: Nouse ylös läksyjen äärestä, koneelta tai sohvalta säännöllisesti, venyttele ja tee muutama kyykky tai hyppy välillä.

Liikunnan ei tarvitse olla aina tavoitteellista treeniä. ​Tärkeintä on, että liikkuminen tuntuu mukavalta ​ja keho saa monipuolista liikettä.

Kansallisten suositusten tavoitteena on

• edistää lasten hyvinvointia, turvallisuutta ja oppimista
• ehkäistä digitaalisten laitteiden käytön haittoja
• minimoida altistuminen haitallisille sisällöille.

Digitaalisten laitteiden käytön suositukset koskevat vapaa-aikaa. Suositukset eivät koske läksyjen tekoa tai muita kouluun liittyviä tehtäviä, joista koulu ohjeistaa erikseen. On tärkeää, että jokaisessa perheessä sovitaan aikuisen johdolla, miten digitaalisia laitteita käytetään turvallisesti. Lapsi ja nuori eivät voi päättää itse laitteiden käytöstä. ​

• Suosituksissa digitaalisella laitteella ja ruudulla tarkoitetaan puhelinta, televisiota, tablettia, älykelloa, tietokonetta ja pelikonsolia.​

Liiallinen ruutuaika aiheuttaa aivojen kuormittumista ja väsymistä, koska aivot eivät saa lepoaikaa riittävästi. Se puolestaan aiheuttaa keskittymisvaikeutta ja heikentää tiedonkäsittelyä.​

Lasten digisuositukset 0–13-vuotiaille - THL(ulkoinen linkki)

• 6–10-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään 1 h päivässä.
• 11–13-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään 2 h päivässä​.
• 13–17-vuotiaiden kansalliset suositukset valmistuvat v. 2027 alussa.

Ruutuajasta on hyvä sopia selkeät rajat. Voitte perheenä laatia esimerkiksi ruutuaikasopimuksen. On tärkeää, että aikuisetkin noudattavat perheen yhteisiä ruutuaikasääntöjä. Ruutusopimuksessa voi huomioida seuraavia asioita:

• yhdessä sovittu kellonaika, jolloin puhelimet ja muut digilaitteet siirtyvät yölevolle
• käytössä on sovelluksia, joilla voidaan hallita ja seurata ruutuaikaa.
• perheessä on sovittuja hetkiä ilman ruutuja, kuten yhdessä köllöttely, saunailta, ulkoilu, lukuhetki tai iltatoimet
• puhelinparkki toimii paikkana, johon laitteet jätetään yöksi tai tauon ajaksi
• laitteita käytetään vain sovitussa paikassa, esimerkiksi olohuoneessa
• puhelinta tai tablettia ei säilytetä sängyssä tai makuuhuoneessa
• tehdään asioita ilman muiden ruutujen samanaikaista käyttöä (esimerkiksi television katselu, ruokailu)
• ilmoitukset ja äänimerkit on laitettu pois päältä, jotta keskeytyksiä ei tule
• tietokone-, konsoli- tai mobiilipelien pelaaminen yhdessä ja keskustelu niiden sisällöstä
• joskus on hyvä vain olla tekemättä mitään – pieni tylsyys tekee hyvää.

Lue lisää:

Keskittymiskyky koetuksella – mitä lasten ja nuorten arjessa tapahtuu?

Asiantuntijoidemme vinkit digikoukusta irrottautumiseen

Vuorovaikutuksen vahvistaminen – se käytös lisääntyy, mihin kiinnitetään huomiota.

Kuvio PDF-muodossa.(ulkoinen linkki)

Huolehdi itsestäsi sekä jaksamisestasi. Hyvinvointia ja jaksamistasi lisäävät asiat ja teot:

• Mikä on pienin mahdollinen teko, jonka voit tehdä jo tänään?
• Ovatko omat ja ympäristön toiveet sekä vaatimukset tasapainossa? Miten voisit lisätä tasapainoa?
• Tunnista omat rajasi. Mistä voisit luopua oman hyvinvoinnin takia?
• Sovi perheen aikuisten kesken työnjaosta ja mahdollisuudesta omaan aikaan viikoittain.
• Miten perheen tukiverkosto, kunta tai järjestöt voivat auttaa lasten hoidossa?

Mikä on sinun tapasi käsitellä negatiivisia tunteita? Jos kielteiset tunteet ovat vaarassa kanavoitua kielteiseksi toiminnaksi, kokeile pysähdy-ajattele-toimi strategiaa (Mielenterveystalo liikennevalotekniikka (pdf)(ulkoinen linkki)).​

Tarkastele omaa sisäistä puhettasi. Negatiivisten tunteiden ottaessa valtaa, mieti miten voisit kehittää ratkaisuihin tähtäävää sisäistä puhetta. "Olen vihainen, mutta minun pitää rauhoittua, koska raivoamisesta ei seuraa mitään hyvää."

Luota itseesi vanhempana. Sinulla on ainutkertainen tieto/kokemus lapsestasi/nuorestasi ja olet lapsesi tärkein tuki!

Kirjaa ylös omat vahvuutesi.

Mieti päivittäin viisi asiaa, joista olet kiitollinen.

Parhaiten lapsen/nuoren itsesäätelyä tukee vanhempi/aikuinen, joka pystyy vastaanottamaan ja hyväksymään lapsen tunteet sekä säätelemään omia tunteitaan ja reaktioitaan. Myönteiset vuorovaikutuskehät vahvistavat vanhemmuutta ja vahvistavat lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta.

Kohtaa lapsesi myötätunnolla siellä, missä hän on, ei siellä missä odotat hänen oleva.

Meidän perheemme vahvuudet top 10 ​(täydennä lauseet)​

1. Yhdessä olemme hyviä:
2. Perheen lempipeli:
3. Paras yhteinen lomamuisto:
4. Vanhempien parhaat puolet:
5. Perheemme ruokabravuuri:
6. Lapset tietävät eniten:
7. Olemme oppineet:
8. Supertaitomme:
9. Parasta meidän perheessä:
10. Meidän perheen motto:

Rutiinit, johdonmukaisuus, säännöllisyys ja aikuisen ohjaus ovat lapsille tärkeitä.​ Lapselle kokemus siitä, että hallitsee päivittäisiä toimintoja, luo pohjaa myönteiselle minäkuvalle.​

Onnistunut itsesäätely ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää: 

• suuntaa (tavoitetta käyttäytymiselle)​
• motivaatiota (halua pyrkiä kohti tavoitetta)​
• kapasiteettia (kykyä tavoitteen toteuttamisen mukaiseen toimintaan ja esteiden sekä kilpailevien houkutusten voittamiseen).​

Tarvittavien taitojen harjoittelussa on olennaista edetä lapsen ehdoilla. ​Myötätunnon osoittaminen: kohtaa lapsesi siellä missä hän on, ei siellä missä odotat hänen olevan.​

• ​Säännöt: Arjen hallintaa voi tukea sopimalla perheen säännöt esim. perhepalaverissa (kotiintuloajat, läksyt, kotityöt, nukkumaanmenoajat jne.).
• Selkeät tavoitteet/ohjeet: Kun tavoitteet ovat selkeät voidaan, onnistumistatukea ennakoimalla, valmistamalla ympäristö tehtävään sopivaksi ja kertomalla ajoissa, miten tulee toimia.
• Ennakointi: Vanhempien tehtävä ennakoida tilanteita ja säädellä omaa toimintaa (esim. jos lapsi on aamu-uninen, varaa riittävästi aikaa aamutoimiin).
• Tehtävien pilkkominen: Läksyjen ja päivittäisten toimintojen selkeyttämiseen.
• Visualisointi: Toimivien rutiinien rakentamiseksi hyödynnä listoja, kalentereita ja taulukkoja liittyen esim. pukeutumiseen, syömiseen ja peseytymiseen.
• Palautteen tärkeys: Yrittämisen huomaaminen ja siitä annettava positiivinen palaute tärkeää. Lapsen/nuoren hyvä itsetunto rakentuu kannustavan ja myönteisen vuorovaikutuksen sekä palautteen pohjalle.
• Turvallinen ilmapiiri: Jossa epäonnistumisiakin pidetään oppimiskokemuksina.
• Läheisten tuki: Jotta taito vakiintuisi on ympäristön ja läheisten tuettava taidon käyttöön ottamista ja ylläpitämistä. 

Haastava käyttäytyminen on helpommin hallittavissa, kun sitä oppii ennakoimaan ja eri tilanteissa toimimista suunnitellaan mahdollisimman tarkasti etukäteen.​ Mitkä tilanteet juuri meidän perheessämme laukaisevat epätoivottua käyttäytymistä?

Yllättävät muutokset voivat olla keskittymättömälle lapselle haastavia. Kun onnistumista valmistellaan, on hyvä varautua mahdollisiin esteisiin ja tehdä vaihtoehtoinen suunnitelma ongelmatilanteisiin. Vaihtoehtosuunnitelman tekeminen voi vähitellen lisätä lapsen joustavuutta.

Kaupassa:

• Käy etukäteen lapsen kanssa läpi, miten hänen odotetaan käyttäytyvän.
• Huomioi lapsen vireystila.
• Anna lapsellesi tehtäviä ostosten keräämiseen ja punnitsemiseen liittyen.

Juhlatilaisuuksissa​:

• Kerro lapselle etukäteen, minkälaista käytöstä häneltä odotetaan.​
• Kerro ketä juhlaan tulee, kauanko juhla kestää, millaisessa paikassa pidetään​.
• Ota lapselle mukaan tekemistä/syötävää.​
• Valitse istumapaikka, josta on helppo poistua.
• Laadi varasuunnitelma poistumisen varalta.

Vierailulla:​

• Sovi etukäteen, minkälaista käytöstä juhlapaikassa odotetaan.​
• Ota tarvittaessa omaa tekemistä mukaan.​
• Keskity myönteisen käyttäytymisen huomioimiseen kehumalla ja kannustamalla.​
• Ennakoi leikkien ja muiden tekemisten lopettamista ja kotiinlähtöä.
• Pyydä, että helposti särkyvät tavarat siirretään pois lasten ulottuvilta.​

Lapset, joilla on keskittymisen vaikeuksia/levottomuutta, voi olla haastavampaa solmia kaverisuhteita ja he saattavat kokea ulkopuolisuutta.

• Auta lasta ymmärtämään ja hahmottamaan sosiaalisia tilanteita.
• Auta lasta luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita.

• Käy lapsen kanssa läpi sosiaalisia tilanteita, esimerkiksi miten muita lähestytään ja miten ristiriitoja ratkotaan.
• Sanoita ikäviä kokemuksia ja tunteita. "Kalle on pahoillaan, kun hän rikkoi lelusi. Hän ei tarkoituksella käsitellyt sitä kovakouraisesti. Nyt sinua varmasti harmittaa".
• Visuaalisin keinoin, esimerkiksi sarjakuvamenetelmän avulla, selvennetään, mitä tilanteessa tapahtui.​

Kuvio PDF-muodossa.(ulkoinen linkki)

Nettipelit, kuten Opetushallituksen "Tunne-etsivät"-peli(ulkoinen linkki), voivat auttaa sosiaalisissa tilanteissa toimimisen oppimisessa.​

• Sopiva paikka? Millaisessa paikassa on aiemmin tutustunut uuteen ihmiseen? Onko lapsellasi tiedossa lasta, johon haluaisi tutustua tarkemmin?
• Sopiva tilanne? Välitunti, iltapäiväkerho, harrastus?
• Sopivat sanat? Mitä voisin kertoa itsestäni? Mitä voisin kysyä toiselta?
• Mielenterveystalon Nepsy-piirteisten lastenomahoito-ohjelmasta(ulkoinen linkki) löydät tulostettavat kysymyskortit ja tutustumiskortit.

Yhdessä laaditut, kannustinpohjaiset suunnitelmat lisäävät parhaiten motivaatiota niin kotitöiden kuin koulutehtävien tekemiseen. Palkitsemisella pyritään ohjaamaan lapsen toimintaa haluttuun suuntaan ja antamaan välitön positiivinen palaute.

• Ulkoinen motivaatio vs. sisäinen motivaatio
• Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän tarvetta ulkoisille tukikeinoille
• Lapsen kasvaessa tavoitteena sisäisten tukikeinojen (taitojen) vahvistaminen ja kasvattaminen

Palkitsemisella voidaan harjoitella uusia taitoja, kuten läksyjen tekemistä, repunpakkaamista, hampaiden pesemistä tai kotiintuloaikojen noudattamista. Huomioi palkitsemisessa ja kehuissa käytetty sanoitus: “Hyvä!” vs. “Kiitos, kun nostit takinnaulakkoon!”

Vinkit palkitsemiseen​

Miettikää yhdessä lapsen kanssa, mitä taitoa harjoitellaan. Huomioi tavoitteen saavutettavuus.​ Sopikaa palkinto, joka seuraa 3–5 onnistumisesta.​ Palkinnoksi esimerkiksi jotain yhteistä mukavaa tekemistä (alussa jo yrittämisestä voi palkita).​

Valitkaa lapselle mieluinen tapa, jolla merkitsette kerrat, jolloin lapsi on saavuttanut tavoitteen esimerkiksi tarralla tai leimalla.​ HUOM! Ansaittuja onnistumisia ei oteta pois eikä sääntöjä muuteta kesken harjoittelun.​

Mielenterveystalon sivuilta löytyy palkintotaulukko​:

Palkintotaulukko | Mielenterveystalo.fi(ulkoinen linkki)

Palkkiotaulukkoa voi hyödyntää myös nuoren kanssa!

Nuorten palkintotaulukko | Mielenterveystalo(ulkoinen linkki)

Kuormittuneisuus koostuu esimerkiksi:

• vaatimuksista
  • liian korkeat tai epäselvät vaatimukset
• tekemisen määrästä
  • liian paljon ärsykkeitä ja tekemistä​
• muutoksista
• aistimuksista
  • esimerkiksi kovat äänet, kirkkaat valot, voimakkaat hajut, kylmän/kuuman tuntemuksen kehossa.

Kuormittumisen taustalla olevien tekijöiden tunnistaminen esimerkiksi kyselemällä lapselta/nuorelta, pienempien kohdalla esimerkiksi ehdottelemalla yhdessä pohtien.

Kuvio PDF-muodossa.(ulkoinen linkki)

Kuormittuneisuus voi ilmetä:

• ulospäinsuuntautuneena (ärtyneisyys)
• sisäänpäin kääntyneisyytenä (vetäytyminen)

Esimerkkejä, miten tämä voi näkyä kotona: lapsi/nuori on​:

• levoton ja villi​
• ahdistunut ja itkuinen​
• ärtyy ja suuttuu herkästi
• väsynyt​
• kipuja/särkyjä​.

Vinkkejä, joilla varautua etukäteen:

• ennakointi​
• rutiinit​
• selkeät pilkotut ohjeet.

Vinkkejä, joilla tukea kuormituksen aikana:

• aikuisen tuki säätelyn apuna (läsnäolo)
• hieronta/silittäminen​
• hiljaisuus​
• musiikin kuuntelu​
• piirtäminen​
• omiin kiinnostuksen kohteisiin keskittyminen​.

Vinkkejä, joilla tukea kuormittavan tilanteen jälkeen​

• Yhteinen keskustelu lapsen/nuoren kanssa – mahdollisuus saada puolin ja toisin ymmärrystä

Kuvio PDF-muodossa.(ulkoinen linkki)

Vireystila = virkeyden ja valppauden taso​

Eri vireystasot auttavat toimimaan eri tilanteissa​:

• Nukahtamiseen tarvitaan matalaa vireystasoa​.
• Liikunnassa kohonneesta vireystilasta on hyötyä​.
  • Vireystila vaihtelee usein päivän aikana.
• Lapsen/nuoren vireystilan tunnistaminen voi auttaa ohjaamaan häntä toiminnan kannalta sopivaan vireyden tasoon.

Seuraavaksi esitellään muutamia keinoja säädellä vireystilaa ylivireydestä rauhoittumiseen.

Vireystilaa laskevia tekijöitä:

• hengitystekniikat, joissa uloshengitys on sisäänhengitystä pidempi
• rauhallinen, selkeä ympäristö
• aistiärsykkeiden vähentäminen
• sitkeiden tai kovien ruokien pureskelu ja pillillä imeminen
• voimakas, rauhallinen lihastyö
• lämmön lisääminen.

Käy makuulle selälleen sänkyyn. Sulje silmät.

Voit laittaa unikaverin tai kädet vatsan päälle ja tuntea kuinka vatsa liikkuu.

Tunne kuinka hengitys saa vatsan nousemaan ja laskemaan.

Ole rauhassa kuin kuu öisellä taivaalla.

Ole yhtä hiljaa kuin pensaassa nukkuva jänis.

Huomaa, että kätesi ovat painavat ja rauhalliset kuin kuusen oksat.

Jokainen sormi on aivan hiljainen. Jalat ovat painavat kuin suuret kivet.

Huomaa miten unen ja rauhallisuuden viitta laskeutuu kehon päälle.

Viisas pöllö kuiskaa sinulle: ”Tässä on hyvä ja turvallinen olla. Nuku sinä, minä vartioin.”

Lähde: Rentoutus lapselle - Neuvokas perhe - Sydänliitto(ulkoinen linkki)

Lapsiperheiden omahoito-ohjelmat | Mielenterveystalo.fi(ulkoinen linkki)

• Haastava käytös
• Kaveritaidot
• Univaikeudet
• Syömisongelmat
• Lapsen ja vanhemman vuorovaikutus
• Nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelma
• Oireilevan lapsen vanhempien omahoito-ohjelma

Nuorten omahoito-ohjelmat | Mielenterveystalo.fi(ulkoinen linkki)

• Nuorten keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelma
• Univaikeudet
• Syömisongelmat
• Kaverisuhteet
• Itsetunto- ja identiteettipulmat

Lisäksi oman eskarin tai koulun opiskeluhuollon työntekijältä saat apua ja neuvoja, jos aihe pohdituttaa edelleen​.