Ero perheessä

1. Olemme eronneet ja meillä on alaikäisiä lapsia. Mitä meidän tulisi tehdä? 

Lapsen vanhemmat ovat aina ensisijaisesti vastuussa lastensa hyvinvoinnista ja heidän velvollisuutensa on turvata lapsen tasapainoinen kehitys myös perhetilanteen muuttuessa. Vanhempien erotilanteessa on ratkaistava ensin, kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla, myös vuoroasumisesta sovittaessa. Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on puolestaan turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla, tai jonka luona ei vuoroasu. Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa huolimatta siitä, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei. Elatuslain mukaan vastuu lapsen elättämisestä on vanhemmilla ja lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta, tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona, tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona, tai lapsi asuu vuorotellen hänen ja toisen vanhempansa tai muun huoltajansa luona.

2. Onko erotilanteessa pakko tehdä kirjallisia sopimuksia?

Ei ole, jos vanhemmat pystyvät riidattomasti sopimaan asiat. On kuitenkin hyvä tietää, että vain vahvistettu kirjallinen sopimus on täytäntöön pantavissa ja elatusapu on ulosottokelpoinen.

3. Onko vanhempien keskenään allekirjoittama sopimus, jossa on todistajien allekirjoitukset, pätevä ja virallinen?

Vanhemmat voivat noudattaa keskinäistä sopimusta, mutta sopimus ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Esimerkiksi Kela ei voi maksaa elatustukea tällaisen sopimuksen perusteella tilanteessa, jossa toinen vanhempi jättää maksamatta elatusavun tai elatusapu on pienempi kuin voimassa oleva elatustuki. Myös tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa varten tarvitaan vahvistettu sopimus tai oikeuden päätös.

4. Miten saamme viralliset sopimukset?

Vanhemmilla on lähtökohtaisesti sopimusvapaus lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen sekä elatukseen liittyvissä asioissa. Jotta sopimukset olisivat täytäntöönpanokelpoisia, tulee ne laatia kirjallisesti lapsen hyvinvointialueen lastenvalvojalla, joka vahvistaa sopimukset, jos ne eivät ole lapsen edun vastaisia. Vahvistetut sopimukset vastaavat lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua.

Lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevat asiat on mahdollista ratkaista myös vanhempien avioeron yhteydessä. Asia saatetaan tällöin vireille avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksena jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudessa.

5. Miten varaan lastenvalvojalle ajan?

Vanhempien on hyvä pohtia ja keskustella etukäteen sopimusten sisällöstä ja sopia yhteisen ajan varaamisesta lastenvalvojalle. Aika varataan lapsen asuinpaikan hyvinvointialueen lastenvalvojalle. Neuvottelu voidaan käydä etäyhteydellä. Kaikissa tapauksissa vanhempien tulee keskustella yhdessä sovittavista asioista, eikä sopimusten yksipuolinen muuttaminen lastenvalvojalla ole mahdollista.

Lapsen elatusavun turvaaminen

Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen

6. Mitä minun pitää tietää asioimisesta lastenvalvojan luona?

Lasten huoltoon, tapaamisoikeuteen, asumiseen ja elatukseen liittyvissä asioissa asianosaisia ja sopijapuolia ovat vanhemmat. Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä vaan sopimusneuvottelut käydään sopijapuolten, eli vanhempien kesken. Lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatia vanhempien sopimista asioista täytäntöönpanokelpoinen asiakirja. Jotta sopimuksia voitaisiin laatia, tulee molempien vanhempien olla lähtökohtaisesti yhtä aikaa paikalla.

Sopimukset olisi hyvä tehdä vanhempien erilleen muuton yhteydessä tai lopullista avioeroa haettaessa eli tilanteessa, jossa perhettä koskevat muutokset ovat selkiytyneet siinä määrin, että vanhemmilla on valmiudet ratkaista lasta koskevat järjestelyt.

Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen

7. Mitä jos vanhemmat asuvat eri hyvinvointialueilla?

Lähtökohta on, että vanhemmat ovat yhdessä neuvottelussa. Jos vanhemmat asuvat eri hyvinvointialueilla, neuvottelu voidaan käydä etäyhteydellä. Vanhempien tulee yhdessä sopia ajanvarauksesta lastenvalvojalle ja vanhemmat varaavat neuvotteluajan lapsen kotikunnan mukaiselle hyvinvointialueelle.

Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen

8. Kuullaanko lapsia, miten lapsen mielipide otetaan huomioon?

Lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevien asioiden ratkaisu on vanhempien ja aikuisten vastuulla. Lapset eivät tee päätöksiä näistä asioista. Lastenvalvoja kuulee lasta vain poikkeustilanteissa. Sopimusasioissa lapsen vanhempien tehtävänä on ratkaista alaikäisten lastensa asiat heidän etunsa mukaisesti ja ottaen huomioon myös lastensa omat mielipiteet. Lähtökohtana on siis ajatus, että vanhemmat tietävät oman lapsensa parhaan; miten lapsen arjen jatkuminen on parhaiten toteutettavissa.

Lastenvalvoja voi vahvistaa vain vanhempien yksimielisiä sopimuksia.

Lapsenhuoltolaissa todetaan muun muassa, että jos vanhemmat eivät ole yksimielisiä huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, myös lapsen mielipide tulee selvittää sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Riitaisessa asiassa lasta kuulevat tehtävään nimetyt sosiaalityöntekijät olosuhdeselvitystyöskentelyn myötä käräjäoikeuden pyynnön perusteella. Lapsenhuoltolain mukaan huolto- ja tapaamisasia on aina ratkaistava – niin lastenvalvojan luona kuin käräjäoikeudessakin - ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lapsen etu ei ole yhtä kuin lapsen tahto, vaan lapsen toiveet ja mielipide ovat vain yksi lapsen edun arviointiin vaikuttava seikka.

9. Emme pysty sopimaan yhteisten lastemme asioista. Miten asiat saadaan ratkaistua?

Lapsia koskevissa asioissa sovinnon löytäminen on keskeisen tärkeää. Usein sovinto vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja on siten lapsen edun mukaista. Vanhemmilla on mahdollisuus hakeutua sovintoratkaisuun pääsemiseksi myös perheasioiden sovitteluun. Jos sovintoratkaisua ei saavuteta, vanhemmat voivat viedä asian joko yksin tai yhdessä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeva asia pannaan vireille siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

Vielä tässäkin vaiheessa vanhemmat voivat pyytää käräjäoikeudesta asiantuntija-avusteista tuomioistuinsovittelua. Sovittelua voi hakea käräjäoikeudelle toimitetulla vapaamuotoisella hakemuksella tai tätä tarkoitusta varten laaditulla kaavakkeella, joita saa käräjäoikeuden kansliasta. Osapuolet voivat tehdä hakemuksen yhdessä tai erikseen. Sovittelu tapahtuu perheasioihin perehtyneen sovittelijana toimivan käräjätuomarin johdolla. Häntä avustaa asiantuntijana lapsiasioihin perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä.

1. Kumman vanhemman luona lapsi asuu?

Silloin kun vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, mutta eivät asu yhdessä, on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu ja on kirjoilla. Lapsen asumisesta päätettäessä lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Vanhempien tulee neuvotella ja tarkastella eri vaihtoehtoja erityisesti lapsen kannalta, ja harkittaessa lapsen asuinpaikkaa on tärkeää ottaa huomioon, miten asuminen ja lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten. Tutustu myös vanhemmuussuunnitelmaan (thl.fi)(ulkoinen linkki), josta voi olla apua asian harkinnassa.

2. Emme ole pystyneet sopimaan lastenvalvojan luona siitä, kumman luona lapsi asuu ja on kirjoilla – mitä teemme?

Voitte hakea apua perheasioiden sovittelusta sovintoratkaisuun pääsemiseksi. Jos vanhemmat eivät pääse sovittelunkaan avulla yhteisymmärrykseen lapsen asuinpaikasta, on asia vietävä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Vielä tässäkin vaiheessa vanhemmat voivat pyytää käräjäoikeudesta sovittelua. Kaikissa Suomen käräjäoikeuksissa toimii asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu. Sovittelua voi hakea käräjäoikeudelle toimitetulla vapaamuotoisella hakemuksella tai tätä tarkoitusta varten laaditulla kaavakkeella, joita saa käräjäoikeuden kansliasta. Osapuolet voivat tehdä hakemuksen yhdessä tai erikseen. Sovittelu tapahtuu perheasioihin perehtyneen tuomarin johdolla ja häntä avustaa asiantuntijana lapsiasioihin perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä.

3. Mitä tarkoitetaan vuoroasumisella?

Vuoroasuminen tarkoittaa sitä, että lapsi asuu käytännössä puolet tai lähes puolet ajastaan vuorotellen vanhempiensa luona. Lapsi voi kuitenkin olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa. Lapsen lähikoulu ja koulukuljetukset muun muassa määräytyvät sen mukaan missä lapsi on kirjoilla. Asumistukea ja monia muita etuuksia myönnettäessä lapsi voidaan ottaa huomioon vain toisen vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Lapsilisää maksetaan vain toiselle vanhemmalle, lähtökohtaisesti sille, jonka luona lapsi on kirjoilla.

Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta erittäin hyvää kykyä yhteistyöhön sekä joustavuutta. Vuoroasumisratkaisun tulee perustua lapsen tarpeeseen ja etuun, ei vanhemman tahtoon tai taloudellisiin intresseihin.

4. Milloin vuoroasuminen on toimiva ratkaisu?

Vuoroasumista koskevien vaatimusten taustalla on usein ajatus vanhempien välisen tasa-arvon toteuttamisesta. Usein myös taloudelliset seikat vaikuttavat vaatimuksiin vuoroasumisesta. Vaikka lapsi haluaisi vuoroasumisjärjestelyä itsekin, hän ei välttämättä kykene hahmottamaan, mitä vuoroasuminen käytännössä tarkoittaa. Vuoroasumisratkaisun tulee aina perustua erityiseen harkintaan, jossa huomioidaan ennen kaikkea lapsen etu ja tarpeet asumis- ja tapaamisratkaisussa.

Asuinpaikan toistuva vaihtuminen edellyttää vanhemmilta kykyä saada käytännön järjestelyt toimimaan. Vanhemmilta vaaditaan hyvää suunnittelua ja kykyä ennakoida tulevia asumisjaksoja etukäteen. Mitä nuorempi lapsi on, sitä vaativampi ratkaisu vuoroasuminen on lapselle. Lapsella olisi hyvä olla riittävästi ikää ja kykyä suunnitella ja ennakoida tulevaa. Lisäksi häneltä edellytetään sopeutumiskykyä, sillä eri säännöt ja rutiinit vanhempien luona edellyttävät suurta joustavuutta lapselta. Parhaimmillaan vuoroasuminen on lapselle antoisaa, koska lapsi voi vanhempien eron jälkeen silti elää arkipäivää kummankin vanhemman kanssa.

Tutkimusten mukaan vuoroasumisen on todettu toimivan parhaiten, jos vanhemmat ovat päätyneet asumisjärjestelyyn perusteena lapsen tarpeet ja jos

• vanhemmat jakavat vanhemmuuden ja huolehtivat lapsen arjen sujumisesta yhdessä
• vanhempien välit ovat hyvät ja heidän yhteistyönsä toimii
• vanhemmat suhtautuvat myönteisesti ja joustavasti lapsen oleskeluun toisen vanhemman luona
• vanhemmat välittävät toisilleen tietoja lapsen arjesta toisessa kodissa.

Lapsen näkökulmasta on olennaista, että hän on itse halukas ja kykenee vuoroasumisjärjestelyyn sekä pystyy hahmottamaan ikänsä puolesta elämäänsä. Lisäksi on tärkeää, että vanhemmat asuvat niin lähekkäin, että lapsen päiväkoti tai koulu ja tärkeimmät sosiaaliset suhteet pysyvät samana.

1. Mitä on lapsen huoltajuus?

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Lisäksi lapsen huoltaja toimii holhoustoimilain nojalla lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita.

Huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman verotukseen eikä sosiaaliturvaan (esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen). Huoltomuoto ei myöskään vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta.

2. Mitä yhteishuolto tarkoittaa?

Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa edellä mainituissa lapsen asioissa. Lapsen yhteishuolto edellyttää vanhemmilta kykyä keskustella ja myös tehdä lasta koskevia päätöksiä yhdessä. Lapsen kanssa asuva vanhempi voi kuitenkin yhteisen huollon sitä estämättä huolehtia ja päättää lapsen arkisista asioista, päivittäisestä hoidosta ja huolenpidosta.

Yhteishuolto ei tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona.

3. Mitä yksinhuoltajuus tarkoittaa?

Kun vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, tekee hän yksin kaikki lasta koskevat päätökset. Viranomaiset (esimerkiksi päiväkoti, koulu, terveydenhuolto, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle. Ei-huoltaja -vanhempi päättää kuitenkin lapsen päivittäiseen hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä asioista silloin, kun lapsi on hänen luonaan.

Yksinhuoltajuudella ei ole merkitystä lapsen ja ei-huoltajan tapaamisoikeuteen eikä elatusvelvollisuuteen.

4. Lapsen isä/äiti on muuttamassa ja meillä on yhteishuolto. Saako lähivanhempi muuttaa lapsen kanssa?

Yhteishuollon periaatteiden mukaisesti huoltajien tulee keskustella lapsen asioista ja päättää asia yhdessä, mutta toisella yhteishuoltajalla ei kuitenkaan ole käytettävissään pakkokeinoa, jolla voisi estää muuton Suomessa, jos yksimielisyyttä ei synny. Muutto saattaa kuitenkin olla niin olennainen muutos, että lapsen tapaamissopimus (ja tarvittaessa elatussopimus) tulee neuvotella uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Mahdollista on myös sopia lapsen muuttamisesta toisen vanhemman luokse, jos se on lapsen edun mukaista. Jos lapsella on vain yksi huoltaja, tämä päättää yksin lapsen asuinpaikan. Sekä yhteishuoltajan että yksinhuoltajan olisi kuitenkin hyvä asumisratkaisuissaan mahdollisuuksien mukaan huomioida lapsen oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu. Vanhemmat voivat myös halutessaan hakea käräjäoikeudesta tehtävänjakomääräystä asumisesta päättämiseen, jos vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen asiasta.

5. Lapseni tarvitsee passin, enkä tavoita toista vanhempaa. Miten saan passin hankittua?

Lapsen passihakemuksen liitteenä tulee olla kirjallinen, yksilöity suostumus siltä huoltajalta, joka ei ole läsnä passihakemusta jätettäessä. Passi voidaan myöntää ilman toisen huoltajan suostumusta vain erityisestä syystä, jos joltakin huoltajalta ei matkan, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi voida saada suostumusta. Myös väliaikaisia passeja voidaan myöntää erityisin perustein tietyn matkan ajaksi.

Jos huoltaja on evännyt suostumuksensa, passi voidaan kuitenkin myöntää alaikäiselle, jos sen myöntämättä jättäminen olisi selvästi vastoin lapsen etua. Lisäksi vaaditaan, että voidaan pitää ilmeisenä sitä, ettei lasta vastoin huoltajansa suostumusta muutoin kuin tilapäisesti viedä toiseen valtioon. Passin myöntävä viranomainen selvittää kussakin tapauksessa, mikä on lapsen edun mukaista.

Passi (poliisi.fi)(ulkoinen linkki)

6. Mitä tarkoittaa oheishuolto ja miten sen voi saada?

Oheishuoltaja toimii vanhempien/vanhemman ohella lapsen huoltajana. Oheishuollosta voidaan sopia lastenvalvojalla tai päättää tuomioistuimessa. Kummassakin edellytyksenä on, että oheishuollon voidaan katsoa olevan lapsen edun mukaista.

Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Oheishuolto ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan eikä tuota oheishuoltajalle elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.

Oheishuoltotoiveen ollessa vanhempien kesken riidaton ja lapsen edun mukaiseksi katsottava, voivat vanhemmat myös sopia oheishuoltajuudesta lastenvalvojalla vahvistettavalla sopimuksella. Tällöin sopimuksen osapuolena on vanhempien lisäksi siihen suostumuksensa antava oheishuoltajaksi ryhtyvä. On hyvä muistaa, että oheishuoltajuuden vahvistamisen jälkeen on oheishuoltaja jatkossa kaikissa lapsen huoltoon liittyvissä sopimuksissa joko yhtenä sopimusosapuolena tai sopimuksen hyväksyjänä, esimerkiksi vanhempien välistä mahdollista tapaamissopimusta koskien.

Lastenvalvojalla voidaan vahvistaa oheishuoltajuus myös tilanteissa, joissa lapsella on yksi juridinen huoltaja-vanhempi. Tällöin oheishuollosta laaditaan sopimus, jonka osapuolina ovat lapsen ainoa vanhempi sekä oheishuoltajaksi ryhtyvä.

7. Haluamme turvata lastemme tulevaisuuden siltä varalta, että meille vanhemmille tapahtuu jotain. Voimmeko testamentata lastemme huollon sukulaiselle tai läheiselle ystävälle?

Lapsen huolto määräytyy lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan. Huoltolain mukaan lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on tuomioistuimen päätöksellä uskottu.

Jos lapsen huoltajina olleet vanhemmat ovat kuolleet, käräjäoikeus voi uskoa lapsen huollon yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa. Kun sosiaalilautakunta on saanut tiedon lapsen jäämisestä vaille huoltajaa, se neuvottelee lapselle läheisten henkilöiden kanssa ja tekee tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemuksen huoltajan määräämiseksi lapselle. Hakemuksen voi tehdä myös lapsen sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö itse.

Uuden huoltajan määrää lapsen asuinpaikan käräjäoikeus. Lapsen huoltoa koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lisäksi on otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Lapsen ”testamenttaaminen” ei siis ole mahdollista. Vanhemmat voivat kuitenkin kirjata toiveensa lapsen huollon uskomisesta jollekin tietylle henkilölle, mutta tämä toive ei sido viranomaisia, vaan tuomioistuimen tulee ratkaista asia kuitenkin aina lopulta lapsen edun mukaisesti.

8. Olen yksihuoltaja ja haluaisin turvata lapseni tulevaisuuden siltä varalta, että minulle tapahtuu jotain. Voinko testamentata lapseni huollon sisarelleni?

Jos lapsen huoltajana oleva vanhempi kuolee, käräjäoikeus voi uskoa lapsen huollon yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa. Kun sosiaalilautakunta on saanut tiedon lapsen jäämisestä vaille huoltajaa, se neuvottelee lapselle läheisten henkilöiden kanssa ja tekee tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemuksen huoltajan määräämiseksi lapselle. Hakemuksen voivat tehdä myös lapsen toinen vanhempi, joka ei ole huoltaja sekä sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö.

Uuden huoltajan määrää lapsen asuinpaikan käräjäoikeus.  Lapsen huoltoa koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lisäksi on otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Lapsen ”testamenttaaminen” ei siis ole mahdollista. Yksinhuoltajana toimiva vanhempi voi kuitenkin kirjata toiveensa lapsen huollon uskomisesta jollekin tietylle henkilölle, mutta tämä toive ei sido viranomaisia, vaan tuomioistuimen tulee ratkaista asia kuitenkin aina lopulta lapsen edun mukaisesti.

9. Mitä jos lapsi jää ilman huoltajaa?

Jos lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa, käräjäoikeus voi sille tehdyn hakemuksen perusteella uskoa lapsen huollon yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa. Kun sosiaalilautakunta on saanut tiedon lapsen jäämisestä vaille huoltajaa, se neuvottelee lapselle läheisten henkilöiden kanssa ja tekee tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemuksen huoltajan määräämiseksi lapselle. Hakemuksen voivat tehdä myös lapsen vanhempi, joka ei ole huoltaja ja lapsen sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö.

Uuden huoltajan määrää lapsen asuinpaikan käräjäoikeus. Lapsen huoltoa koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lisäksi on otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

1. Mistä asioista sovitaan tapaamisoikeuden yhteydessä?

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamissopimuksessa onkin syytä ottaa huomioon muun muassa lapsen ikä, koulu, päivähoito, harrastukset ja vanhempien kotien välinen etäisyys. Vaikka sopimuksen tekohetkellä ei tuntuisi olevan tarvetta tapaamisoikeuden määrittämiselle ja kirjaamiselle, se on suositeltavaa. Mahdollisten erimielisyystilanteiden välttämiseksi on hyvä, että tapaamisoikeus olisi määritelty mahdollisimman tarkasti. Lisäksi Kela vaatii tapaamissopimuksen, jos tapaajavanhempi hakee Kelan toimeentulotukea (kela.fi)(ulkoinen linkki) tapaamiskuluihin.

Tapaamisoikeudesta sovittaessa on hyvä sopia normaalin viikkorytmin lisäksi myös harrastuksiin kuljettamisista sekä lomien ja juhlapyhien vietosta, kuten kesälomat, joulu, pääsiäinen ja muut koulujen lomat. Lisäksi tapaamissopimuksessa voidaan sopia tapaamisten lisäksi myös muusta yhteydenpidosta sekä lapsen kuljettamisesta toisen vanhemman luokse ja tarvittaessa myös tapaamismatkakulujen jakamisesta. Näistä asioista vanhempien olisi hyvä käydä keskustelua ennen lastenvalvojan tapaamista.

Lapsen asioista sovittaessa lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Vanhempien tulee neuvotella ja punnita eri vaihtoehtoja ennen muuta lapsen kannalta ja tapaamissopimusta tehdessään vanhempien on tärkeää ottaa huomioon, kuinka asiat järjestyvät lapsen arjessa käytännössä parhaiten. Apuna voi käyttää vanhemmuussuunnitelmaa (thl.fi)(ulkoinen linkki).

2. Lastenvalvojan vahvistama sopimus tai käräjäoikeudessa annettu päätös lapsen tapaamisoikeudesta ei toteudu. Kenen puoleen voin kääntyä?

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu huolimatta siitä, millaiset keskinäiset välit hänen vanhemmillaan on. Vanhemmat voivat hakeutua tapaamisoikeuden toteuttamiseen liittyvissä erimielisyystilanteissa perheasioiden sovitteluun. Jos vahvistettu sopimus ei vastaa vallitsevaa tilannetta, voidaan aiempaa sopimusta tai päätöstä muuttaa joko uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen

3. En saa tavata lastani, mitä teen?

Jos vanhempien välillä on voimassa oleva lastenvalvojan vahvistama sopimus tai oikeuden päätös tapaamisoikeudesta, on molempien vanhempien lähtökohtaisesti noudatettava sitä. Jos lähivanhempi estää tapaamiset, on tapaajavanhemman haettava tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta toimittamalla tätä koskeva kirjallinen hakemus käräjäoikeuden kansliaan. Voimassa olevan vahvistetun tapaamissopimuksen tai oikeuden päätöksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa, kun päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu. Käytettävissä olevia pakkokeinoja ovat uhkasakko ja nouto. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos 12-vuotias tai sitä nuorempi, mutta riittävän kehittynyt lapsi sitä vastustaa.

Täytäntöönpanon hakijana voi olla joko lapsen lähihuoltaja, joka vaatii lapsen palauttamista luokseen tai tapaava vanhempi, joka vaatii vahvistetun tapaamisoikeuden toteuttamista. Sen sijaan lähihuoltaja ei voi vahvistetusta tapaamisoikeudesta huolimatta vaatia toisen vanhemman velvoittamista tapaamaan lastaan.

Tuomioistuin lähettää pääsääntöisesti vireillä olevan asian ensin täytäntöönpanosovitteluun. Sovittelun avulla pyritään saamaan asianosaiset noudattamaan vapaaehtoisesti päätöstä tai sopimusta. Jos asia ei ratkea täytäntöönpanosovittelussa, täytäntöönpano toteutetaan antamalla täytäntöönpanomääräys, jolla hakijan vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi hakijalle (huollon täytäntöönpano) tai sallimaan lapsen ja tapaavan vanhemman väliset tapaamiset (tapaamisoikeuden täytäntöönpano). Lisäksi täytäntöönpano-oikeudenkäynnissä vahvistetun tapaamisoikeuden ehtoja voidaan muuttaa tai täsmentää joko väliaikaisesti tai vähäisissä määrin myös pysyvästi.

Täytäntöönpanoa haetaan lapsen tai hakijan vastapuolen asuinpaikan käräjäoikeudelta. Täytäntöönpanoa on haettava kirjallisesti ja hakemukseen on liitettävä sopimus tai päätös tapaamisoikeudesta alkuperäisenä tai päätöksen antaneen viranomaisen oikeaksi todistamana jäljennöksenä. Lapsia koskevissa riidoissa sovinnon löytäminen on kuitenkin keskeisen tärkeää. Usein sovinto vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja on siten lapsen edun mukaista.

Jos tapaamisoikeudesta ei ole vahvistettua sopimusta tai oikeuden päätöstä, ei täytäntöönpanoa voi hakea. Tällaisessa tilanteessa vanhempien tulisi ensin sopia tapaamisoikeudesta tai, jos sopua ei synny lastenvalvojankaan luona, viedä asia käräjäoikeuteen tapaamisoikeuden vahvistamiseksi. Tapaamisoikeuden toteutumiseen liittyvissä ongelmissa vanhemmat voivat hakeutua myös perheasioiden sovitteluun.

4. Isä/äiti ei tapaa lasta sovitusti. Voinko velvoittaa hänet tapaamisiin jollain keinoin?

Lähihuoltaja ei voi vahvistetusta tapaamisoikeudesta huolimatta vaatia toisen vanhemman velvoittamista tapaamaan lastaan. Pakolla toteutettua tapaamista ei voida pitää lapsen edun mukaisena.

5. Minua huolestuttaa sopia tapaamisia toisen vanhemman kotiin. Mitä voin tehdä?

Jos lapsen tapaamisoikeudesta sovittaessa tai päätettäessä ilmenee riskitekijöitä, joiden vuoksi lasta ei voida turvallisesti antaa tapaavan vanhemman yksinomaiseen huolenpitoon, voidaan tapaamiset toteuttaa joko tuettuina tai valvottuina.

Tapaamisten valvonta

6. Lapsi ei halua tavata toista vanhempaansa, mitä minun tulisi tehdä?

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeus on ensisijaisesti lapsen oikeus ja vanhempien tehtävänä on turvata myönteinen ja läheinen suhde kumpaankin vanhempaan. Jos lapsi ei halua tavata toista vanhempaansa, tulisi vanhempien pyrkiä selvittämään syytä tähän. Tarvittaessa vanhemmat voivat kääntyä esim. perheneuvolan puoleen. Tapaamisoikeuden toteutumiseen liittyvissä ongelmissa vanhemmat voivat hakeutua myös perheasioiden sovitteluun. 

1. Meillä on lastenvalvojan vahvistama sopimus tapaamisoikeudesta, mutta äiti  tapaa lasta vain satunnaisesti. Pitääkö minun silti varautua tapaamisiin tapaamissopimuksen mukaisesti joka kerta?

Tapaamisoikeuden keskeisenä tavoitteena on, että lapsi voi säilyttää läheisen suhteen muualla asuvaan vanhempaansa. Jos tapaava vanhempi laiminlyö toistuvasti tapaamisia, ei tapaamisia voida välttämättä enää pitää lapsen edun mukaisena. Lapsen toistuva turha odottaminen ja toistuvat pettymykset saattavat tehdä tapaamisoikeuden toteuttamisesta lapsen edun vastaista. Vaikka lapsen oikeus pitää yhteyttä muualla asuvaan vanhempaansa onkin vahva oikeus, se ei saa kuitenkaan kääntyä vanhemman oikeudeksi, jota toteutetaan pakolla niin, että peruslähtökohtana oleva lapsen etu unohtuu. Myös tapaajavanhemman tulisi siten ymmärtää, että kyse ei ole vanhemman oikeudesta, jota hän voi mielensä mukaan käyttää, vaan velvollisuudesta, jonka jatkuva ja toistuva laiminlyönti voi johtaa tapaamisoikeuden supistamiseen. Viimekädessä käräjäoikeus voi hakemuksesta evätä tapaamisoikeuden kokonaan, koska se ei ole enää lapsen edun mukainen.

Tällaisessa tilanteessa tapaamiset tulisi pyrkiä sopimaan uudestaan muuttuneita olosuhteita vastaavaksi lastenvalvojan luona (lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen) tai hakeutua tarvittaessa perheasioiden sovitteluun. Tapaamiset voidaan tarvittaessa toteuttaa tapaamispaikassa tuettuina tai valvottuina. Tapaamisten valvonta

8. Olen huolissani lapsen turvallisuudesta. Onko minun annettava lapsi tapaamisiin?

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Huoltolain nojalla kumpikin vanhempi on velvollinen myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen. Jos vanhempien välillä on vahvistettu sopimus tai tuomioistuimen päätös tapaamisista, sitoo se lähtökohtaisesti kumpaakin vanhempaa.

Tapaamiset eivät kuitenkaan saa muodostua uhkaksi lapsen terveydelle, hyvinvoinnille tai turvallisuudelle. Lähivanhemman ei siten tarvitse luovuttaa lasta esimerkiksi päihtyneelle tai uhkaavasti käyttäytyvälle vanhemmalle. Lähivanhemman on kuitenkin tehtävä itse arvio tilanteesta ja päätettävä, antaako hän lapsen tapaamiseen.

Jos ilmenee tekijöitä, joiden vuoksi lasta ei voida antaa tapaamisiin turvallisesti, tapaamisoikeuden ehdoista tulisi pyrkiä sopimaan uudestaan ja tarvittaessa tapaamiset voidaan sopia järjestettäväksi tuettuina tai valvottuina tapaamispaikassa.

Tapaajavanhemmalla on oikeus hakea tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta. Jos lähivanhempi estää tapaamisen ilman hyväksyttävää syytä, käräjäoikeus voi määrätä tapaamisoikeutta koskevan vanhempien välisen sopimuksen tai oikeuden päätöksen täytäntöönpantavaksi.

9. Isä/äiti ei palauta lasta tapaamisen jälkeen. Kenen puoleen minun pitää kääntyä?

Tapaava vanhempi voi pitää lasta luonaan vain tapaamisoikeuden määrittämissä rajoissa, elleivät vanhemmat toisin sovi. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen tai lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa, jos päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu. Lapsen lähihuoltaja voi vaatia lapsen palauttamista luokseen toimittamalla tätä koskevan kirjallisen hakemuksen käräjäoikeuden kansliaan.

Lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa voidaan hakea tuomioistuimen asemesta lapsen kotipaikan, vakituisen asuinpaikan tai oleskelupaikan ulosottomieheltä, jos huoltoa koskevan päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta.

Mikäli sinulla on huoli lapsen olosuhteista, ole yhteydessä Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystykseen, joka päivystää ympäri vuorokauden numerossa 029 151 2221

Ole yhteydessä poliisiin, jos kyseessä on kaappausuhka tai maasta poisvientitilanne.

1. Mikä on elatusapu ja mikä on elatustuki?

Elatusapu on kuukausittain maksettava rahasumma, jonka muualla asuva vanhempi vahvistetun sopimuksen tai käräjäoikeuden tuomion perusteella maksaa lapselle huolehtiakseen omalta osaltaan lapsen elatuksesta.

Elatustuki on Kelan kuukausittain lapselle maksama rahasumma, johon syntyy oikeus silloin, kun elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen tai elatusapu on elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi vahvistettu elatustuen määrää pienemmäksi. Kelan elatustukeen on oikeus myös silloin, kun lapsella ei ole toista elatusvelvollista vanhempaa siksi, että lapsi on yhden henkilön adoptoima tai lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. Elatustukea voidaan maksaa vain lapsen kanssa samassa osoitteessa asuvalle vanhemmalle tai muulle huoltajalle, tai, jos alaikäinen lapsi asuu itsenäisesti, lapselle itselleen.

Lue lisää: Elatustuki | Henkilöasiakkaat | Kela(ulkoinen linkki)

• Paisuhteen omahoito-ohjelma(ulkoinen linkki) | Mielenterveystalo.fi

• Kriisikeskus Monika(ulkoinen linkki) auttaa, jos olet kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa.

• Miessakit ry – Erosta Elossa(ulkoinen linkki) tukee miehiä erotilanteissa ja tarjoaa valtakunnallista neuvontaa ja vertaistukea.

• Nollalinja(ulkoinen linkki) auttaa kaikkia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa.

• Perheasiain neuvottelukus(ulkoinen linkki) tarjoaa perheneuvontaa, jossa on mahdollista keskustella koulutettujen ammattilaisen kanssa parisuhteesi ja perheesi vaikeuksista tai oman elämäsi solmukohdista.
• Parisuhdekeskus Kataja(ulkoinen linkki) tarjoaa ennaltaehkäisevää ja maksutonta matalan kynnyksen tukea erityisesti haasteellisissa elämäntilanteissa oleville pareille ja yksilöille.
• Suhde klinikalla(ulkoinen linkki) -podcastissa vastataan kysymyksiin rakkaudesta ja ihmissuhteiden kiemuroista sekä mietitään ratkaisuja parisuhteen karikoihin.

• Vanhempien Akatemia(ulkoinen linkki) tarjoaa valtakunnallista tukea vanhemmuuteen

• Väestöliiton maksuttomat parisuhdepalvelut(ulkoinen linkki) | Väestöliitto.fi